Kuuntelin kerran autossa Yle Puhetta, sieltä sattui tulemaan Paavo Järvensivun haastattelu hänen uutuskirjastaan ja degrowth liikkeestä. Kävin heti samantien katsomassa projektin nettisivut ja useimmat pääperiaatteet osuivat suoraan omaan ajatteluuni:
Raha ei ratkaise, mutta toki on kiva, että sitä on riittävästi.
Degrowth liike ajaa ajatusta, ettei maailma kestä jatkuvaa kasvua ja että jatkuvan kasvun tavoittelu on oikeastaan markkinatalouden harhakuva. Näin laman aikana tällaiset ajatukset ovat varmaan radikaaleja, mutta itseäni ainakin ahdistaa median viljelemät uutisoinnit siitä kuinka vaan tapellaan rahasta, kuka saa, kuka ei ja kellään ei kuitenkaan ole mielestään tarpeeksi.
Eräällä keskustelufoorumilla yksi henkilö esitti ajatuksen, että tekisi mieli perua koko kotihoidontuki, kun jotkut luulevat sen pitävän äidit kotona. Annettaisiin vaan rahat pois, kun niistä meitä kerran syyllistetään ja jäätäisiin kuitenkin kotiin. Kyllähän se n. 300e lovi kuukausituloissa tuntuisi, mutta eipä tarttisi kenenkään kuvitella, että kotona lorvii jostain muusta syystä kuin lasten vuoksi. Kotivanhemmat taitavatkin olla yksi degrowth aatteen ilmentymä: vähälläkin pärjää. Silti, kuka uskaltaa sanoa ääneen, että ilmankin pärjäisi, jos pakko olisi? Siinähän käy pian niin, että ministeri oottaa pois, kun kerran tarjotaan.
Degrowth:n mukaan tulisi tyytyä riittävän hyvään. Nykyisessä maailman tilassa on varmaan utopistista ajatella, että rahasta luovuttaisiin kokonaan ja ihmiset tekisivät sitä mitä tekevät ihan vaan hyvää hyvyyttään. Mutta degrowth tähtää siihen, että lopetetaan luonnonvarojen tuhlaaminen ja turha kuluttaminen. Sehän on tietenkin taloudellinen katastrofi, sillä talous pyörii sillä kuinka paljon raha liikkuu eli kuinka paljon tuotteita myydään. Mitään kestävää ei kannata myydä, jotta asiakkaat tulevat takaisin ostamaan uuden. Ehkä ihminen olisi kuitenkin onnellisempi, kun tyytyisi vähempään eikä hamuaisi jatkuvasti enemmän.
Monissa degrowthia käsittelevissä lähteissä ajatellaan, että degrowth liike on hiljentynyt, kun työttömyys on lisääntynyt ja vain talouskasvu olisi lääke työttömyysasteen korjaamiseen. Mielestäni asia on kuitenkin aivan päinvastoin: jos ihmiset eivät välittäisi siitä, että oma talous/valtion talous ei kasva, ei tarrauduttaisi niin tiukasti jokaisen hanaan, josta rahaa saattaisi virrata. Työttömät ja monet muut "sosiaaliturvapummit" elävät nykyään vähällä ja osa todellakin osaa nauttia siitä, ettei kuluta enempää kuin tarvitsee. Valitettavasti moni ehkä joutuu kuluttamaan vähemmänkin kuin itse tarvitsee.
Miksi siis lama olisi degrowth liikkettä vaimentava? Eikö se nimenomaan luo tilanteen, jossa yksittäiset ihmiset huomaavat, että vähemmälläkin pärjää? Voisiko se olla se juttukin, miksi kotihoidontuki ei ole kannustinloukku ja miksi pitkäaikaistyötyömät ovat vaikeita työllistää. Muut asiat ovat tärkeämpiä kuin oma ostovoima.
Loppujen lopuksi, jos kaikki kuitenkin eläisivät degrowth ajattelun mukaan se vaatisi koko yhteiskunnan rakenteen uudistamista, jotta välttämättömät peruspalvelut olisivat tavalla tai toisella turvatut, vaikka verotulot laskisivat kulutuksen vähentyessä. En ole taloustieteilijä, joten antaa degrowth liikeen talousajattelijoiden vastata näihin vaikeampiin kysymyksiin. Ainakin ajatus siitä, että rahaa voi aina luoda lisää, mutta luonnonvaroja ei, on heidän perustelunsa. Silti degrowth on lähellä omia ajatuksiani, vaikken kaikkea osta kirpparilta ja uusi talokin on rakenteilla.
Niin ja muuten, onko Suomen nykyinen tila oikeasti ongelma vai onko vain tapahtunut niin, että Degrowth on alkanut? Talous ei kasva, koska sen ei kuulukaan kasvaa loputtomiin ja Suomi onkin edelläkävijä markkinatalouden mullistumisessa.
Degrowth-liike Suomessa
Taloussanomat: Kuka enää uskaltaa vaatia jarrua talouteen?
Research and action to consume less and share more
Life in degrowth economy and why you would actually enjoy it
Voima: Laiskaa pilkkaa
Degrowth-projekti
Yle Areena: Battle 31.3.2016 Paavo Järvensivu vs. Antti Rinne
torstai 31. maaliskuuta 2016
keskiviikko 30. maaliskuuta 2016
Kurahousut jalkaan, vesileikit alkaa!
Leikkipuistot ovat täynnä näitä kevään ihanimpia tai ehkä sitten vihatuimpia lasten suosikkeja. Tänään puistossa eräs vanhempi herrasmies totesi, osoittaen sanansa minulle ja isommalle lapselleni sekä ilmeisesti lapsenlapselleen, "onhan se vaikea pysyä pois lätäköstä, kun toiset näyttää huonoa esimerkkiä". Kerroin hänelle, että meidän lapset saa leikkiä vedessä, seuraavalla kerralla kannattaa heidänkin laittaa kuravaatteet niin ei tartte kieltää. Ja kerroin myös omalle lapselleni, että hän ei todellakaan ole huono esimerkki.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta tänä keväänä kun lätäköistä nauttivia lapsiani katsotaan paheksuen leikkipuistossa. Samaan hiljaiseen halveksuntaan ovat syyllistyneet myös paikalliset perhepäivähoitajat. Ymmärrän, että he eivät voi sille mitään, jos vanhemmat eivät ole hoitopäivää varten pukeneeet säänmukaista vaatetta, mutta sitä en ymmärrä miten heidän harminsa olisi minun lasteni vika.
Vinkiksi siis kaikille:
Leikkipuistoissa näyttää keväällä tältä.
Antakaa lasten nauttia vedestä!
sunnuntai 20. maaliskuuta 2016
Sosiaalista elämää ja täysmaitoa
Tähän viikonloppuun onkin mahtunut sitten kaikenlaista. Kaveritreffejä, liikuntakerhoa ja lyhyt sairaalareissu.
Koska emme käy perhekerhoissa eikä lapset ole päiväkodeissa täytyy sosiaalista elämää järjestää muulla tavoin. Alkuviikosta kävimme esimerkiksi Pikkukakkosen puistossa heti aamupalan jälkeen, jolloin puistossa on paljon muitakin leikkijöitä. Muina päivinä leikittiin lähipuistossa perhepäivähoidossa olevien lasten kanssa ja kotipihassa ja naapurin pihassa lähiseudun lasten kanssa. Yhdet kaveritreffitkin viikkoon mahtui, aikuisseuraa äidille ja samanikäisiä lapsia leikkikaveriksi lapsille. Kotihoidossa olevalla lapsellakin siis on sosiaalista elämää ja kavereita, vaikka ei käyttäisikään varhaiskasvatuksen palveluita. Eikä aikuinenkaan jää ilman ikäistään seuraa, kun kotiäitejä on muitakin ;)
Tällä viikolla myös askarreltiin pääsiäiskoristuksia, raeruohot purkkiin kasvamaan, noita kattoon roikkumaan. Pajunvitsoja lähikosteikosta ja yhdessä koristeltiin, vaikkakin virpomiset meiltä tällä kertaa jäi.
Perjantai-iltapäivänä käytiin Näsinneulan akvaariossa, ajattelin, että sen verran kallis kohde on, ettei sinne suuria lapsiryhmiä kuitenkaan tule. 10e sisään kaikilta yli 100cm korkoisilta siitä huvista, että saa katsella kaloja parissa huoneessa. Mielenkiintoinen paikkahan se akvaario lapsista varsinkin oli, värikkäitä kaloja ja sähköankerias, trooppinen ukkoskuuro allas, piraijoita, ison kalan ruoto, suomalaisia ruokakaloja, sammakoita...
Lauantai-aamuna oli se ainoa kerho missä me käymme, eli liikuntakerho. Olemme ajatelleet, ettei lapsia tuoda liikkumaan kovin herkästi, jos ovat puolikuntoisia ja tämän kertainen liikuntakertakin oli ulkokentällä. Iltapäivällä piti vielä lähteä vanhemman kanssa viettimään äiti-lapsi aikaa elokuviin, mutta suunnitelmiin tuli muutos, vatsatauti iski meihinkin.
Yleensä esikoiselle vatsataudit ovat hankalia ja ollaan useita päiviä nesteytyksessä sairaalassa, Tällä kertaa kuitenkin selvittiin vähällä, yö tarkkailussa eikä tippaakaan tarvittu. Hetki sitten ollaan siirrytty juomaan luomu täysmaitoa ja joissakin tutkimuksissa sen on huomattu vaikuttavan vatsatauteihin. En tiedä oliko siitä nyt kyse, vai jostain muusta syystä nyt helpompi tauti kuin aiemmin. Kukaan muu perheestä ei tautia saanut.
Tässä jokaiselle vähän pohdittavia tutkimuksia maidosta ja maitorasvoista, laitan vielä lyhyesti jokaisen tutkimuksen pointit.
Milk fat and gastrointestinall illness, 1984
Vähärasvaista maitoa juoneilla lapsilla oli 5-kertainen riski sairastua lääkärin hoitoa vaatiavaan vatsatautiin täysmaitoa juoneisiin lapsiin nähden. Tutkijat pitävät arveluttavana rasvattoman maidon vientiä kehitysmaihin, joissa muutenkin esiintyy paljon ripulisairauksia.
Bovine milk fat components inhibit food-borne pathogens, 2002
Rottatutkimus. Lehmän maidon rasvahapot C-10 ja C-12 suojelevat vatsataudeilta.
Consumption of unprocessed cow’s milk protects infants from common respiratory infections, 2015
Laaja eurooppalainen tutkimus lehmän maidosta, mukana myös suomalaisia. Tutkittiin, onko lehmänmaidolla ihmislapsille samankaltaisia vaikutuksia kuin äidinmaidolla. Raaka maito, keitetty raakamaito ja luomu täysmaito suojaavat vauvoja henkitystieinfektioilta. Koska raakamaidon infektioilta suojaava vaikutus oli paras, tulisi sen käyttöä tulisi ehdottomasti suosittaa, mikäli keksittäisiin jokin parempi keino kuin pastörointi raakamaitoon liittyvien riskien minimoimiseksi. UHT käsitellyllä maidolla ei ollut infektioilta suojaavia ominaisuuksia.
Milk fat globule membrane isolated from buttermilk or whey cream and their lipid components inhibit infectivity of rotavirus in vitro , 2013
Maidon rasvapalleroiden kuorikerros ehkäisee rotavirusta. (MFGM = milk fat globule menbrane)
Kari Salminen: Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007
Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review, 2012
Yhteispohjoismainen tutkimuskatsaus ylipainoon ja vyötärön ympärykseen vaikuttavasti ravintotekijöistä. Suomesta mukana ja ensimmäisenä mainittuna kirjoittana Mikael Fogelhom. Tutkimuksessa huomattiin, että maitorasvaisto saattaa olla hyötyä painonhallinnassa, eikä ainakaan haittaa. Rasvattoman maidon vaikutus painoon oli neutraali. Suurin hyöty kuitenkin saavutettiin kuituja syömällä.
High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up , 2012
12 vuoden seurantatutkimus Ruotsista. Rasvaisen maidon, voin ja kerman käyttö vähentää keskivartalolihavuuden riskiä, kun taas rasvattoman maidon käyttö sekä voin ja kerman välttäminen lisää riskiä keskivartalolihavuuteen.
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults , 2016
Brasilialainen tutkimus. Täysrasvaiset maitotuotteet liittyvät pienempään metabolisen syndrooman riskiin. Tutkijat eivät tue käsitystä, että maitorasvoja tulisi välttää.
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis, 2012
Tutkijat perehtyivät ravintosuositusten mukaiseen hypoteesiin, että tyydyttyneet rasvat (kovat rasvat) olisivat yhteydessä valtimokovettuma tautiin. Eläinrasvan osalta näin olikin, mutta maidon rasva sen sijaan oli suojaava tekijä.
Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study, 2014 Laaja eurooppalainen tutkimus, jossa tutkittiin tyydyttynyiden rasvahappojen yhteyttä diabetes kakkosen esiintymiseen. Lehmän maidon rasvahapot 17:0 ja 15:0 olivat yhteydessä pienempään riskiin. Mainittiin myös, että aiemmat todisteet eri rasvahappojen vaikutuksista olivat pieniä otoksia. Aiemmat tutkimukset yhdistävät kovat rasvat suurempaan riskiin (suomalaistutkimuksessa 34 diabetestapausta, tässä 12 123)
Ulrika Ericson: Rasvaiset maitotuotteet, mutta eivät rasvattomat, yhteydessä pienempään 2-tyypin diabeteksen riskiin, 2014
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts, 2016
Rasvaisen maidon käyttö yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Tutkimuksesta lisää juttua täällä Ravitsemus ja tervyes: Harvard professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study, 2016
Rasvaisen maidon käyttö saattaa suojata ylipainolta.
Association of consumption of products containing milk fat with reduced asthma risk in pre-school children: the PIAMA birth cohort study, 2003 Hollantilainen tutkimus. Täysmaitoa tai voita käyttäneillä lapsilla pienempi astmariski.
Increased Dietary Intake of Saturated Fatty Acid Heptadecanoic Acid (C17:0) Associated with Decreasing Ferritin and Alleviated Metabolic Syndrome in Dolphins. 2015
Delfiinitutkimus, jossa alunperin oli tarkoitus selvittää rasvahappojen saannin eroa vapaudessa ja vankeudessa elävillä delfiineillä. Tutkimuksessa huomattiin, että vankeudessa olevilla delfiineillä oli vapaudessa eläviä enemmän metabolista oireyhtymää. Vankeudessa elävinen delfiinin ruokintaan käytettävien kalalajien rasvat eivät sisältäneet C-17 rasvahappoa (margariinihappo). Vapaudessa elävien delfiinien ruokavalio oli monipuolisempaa. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että vapaudessa elävät delfiinit pystyvät säätelemään esi-metabolista oireyhtymää syömällä C-17 rasvahappoa sisältäviä kaloja. Vankeudessa elävien delfiinien ruokavalion korjaus myös vaikutti niillä esiintävään metaboliseen oireyhtymään. Tutkijat esittivät mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että onko maitorasvojen eliminointi ihmisten ruuasta myös yksi syy siihen, miksi metabolinen oireyhtymä (ylipaino, riskitekijä mm. diabetekselle) on lisääntynyt. Maidon rasvat sisältävät paljon C-17 rasvahappoa. He kysyvät kysymyksen: Onko rasvattomien maitotuotteiden suosiminen sittenkin virhe?
Koska emme käy perhekerhoissa eikä lapset ole päiväkodeissa täytyy sosiaalista elämää järjestää muulla tavoin. Alkuviikosta kävimme esimerkiksi Pikkukakkosen puistossa heti aamupalan jälkeen, jolloin puistossa on paljon muitakin leikkijöitä. Muina päivinä leikittiin lähipuistossa perhepäivähoidossa olevien lasten kanssa ja kotipihassa ja naapurin pihassa lähiseudun lasten kanssa. Yhdet kaveritreffitkin viikkoon mahtui, aikuisseuraa äidille ja samanikäisiä lapsia leikkikaveriksi lapsille. Kotihoidossa olevalla lapsellakin siis on sosiaalista elämää ja kavereita, vaikka ei käyttäisikään varhaiskasvatuksen palveluita. Eikä aikuinenkaan jää ilman ikäistään seuraa, kun kotiäitejä on muitakin ;)
Tällä viikolla myös askarreltiin pääsiäiskoristuksia, raeruohot purkkiin kasvamaan, noita kattoon roikkumaan. Pajunvitsoja lähikosteikosta ja yhdessä koristeltiin, vaikkakin virpomiset meiltä tällä kertaa jäi.
Perjantai-iltapäivänä käytiin Näsinneulan akvaariossa, ajattelin, että sen verran kallis kohde on, ettei sinne suuria lapsiryhmiä kuitenkaan tule. 10e sisään kaikilta yli 100cm korkoisilta siitä huvista, että saa katsella kaloja parissa huoneessa. Mielenkiintoinen paikkahan se akvaario lapsista varsinkin oli, värikkäitä kaloja ja sähköankerias, trooppinen ukkoskuuro allas, piraijoita, ison kalan ruoto, suomalaisia ruokakaloja, sammakoita...
Lauantai-aamuna oli se ainoa kerho missä me käymme, eli liikuntakerho. Olemme ajatelleet, ettei lapsia tuoda liikkumaan kovin herkästi, jos ovat puolikuntoisia ja tämän kertainen liikuntakertakin oli ulkokentällä. Iltapäivällä piti vielä lähteä vanhemman kanssa viettimään äiti-lapsi aikaa elokuviin, mutta suunnitelmiin tuli muutos, vatsatauti iski meihinkin.
Yleensä esikoiselle vatsataudit ovat hankalia ja ollaan useita päiviä nesteytyksessä sairaalassa, Tällä kertaa kuitenkin selvittiin vähällä, yö tarkkailussa eikä tippaakaan tarvittu. Hetki sitten ollaan siirrytty juomaan luomu täysmaitoa ja joissakin tutkimuksissa sen on huomattu vaikuttavan vatsatauteihin. En tiedä oliko siitä nyt kyse, vai jostain muusta syystä nyt helpompi tauti kuin aiemmin. Kukaan muu perheestä ei tautia saanut.
Tässä jokaiselle vähän pohdittavia tutkimuksia maidosta ja maitorasvoista, laitan vielä lyhyesti jokaisen tutkimuksen pointit.
Milk fat and gastrointestinall illness, 1984
Vähärasvaista maitoa juoneilla lapsilla oli 5-kertainen riski sairastua lääkärin hoitoa vaatiavaan vatsatautiin täysmaitoa juoneisiin lapsiin nähden. Tutkijat pitävät arveluttavana rasvattoman maidon vientiä kehitysmaihin, joissa muutenkin esiintyy paljon ripulisairauksia.
Bovine milk fat components inhibit food-borne pathogens, 2002
Rottatutkimus. Lehmän maidon rasvahapot C-10 ja C-12 suojelevat vatsataudeilta.
Consumption of unprocessed cow’s milk protects infants from common respiratory infections, 2015
Laaja eurooppalainen tutkimus lehmän maidosta, mukana myös suomalaisia. Tutkittiin, onko lehmänmaidolla ihmislapsille samankaltaisia vaikutuksia kuin äidinmaidolla. Raaka maito, keitetty raakamaito ja luomu täysmaito suojaavat vauvoja henkitystieinfektioilta. Koska raakamaidon infektioilta suojaava vaikutus oli paras, tulisi sen käyttöä tulisi ehdottomasti suosittaa, mikäli keksittäisiin jokin parempi keino kuin pastörointi raakamaitoon liittyvien riskien minimoimiseksi. UHT käsitellyllä maidolla ei ollut infektioilta suojaavia ominaisuuksia.
Milk fat globule membrane isolated from buttermilk or whey cream and their lipid components inhibit infectivity of rotavirus in vitro , 2013
Maidon rasvapalleroiden kuorikerros ehkäisee rotavirusta. (MFGM = milk fat globule menbrane)
Kari Salminen: Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007
Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review, 2012
Yhteispohjoismainen tutkimuskatsaus ylipainoon ja vyötärön ympärykseen vaikuttavasti ravintotekijöistä. Suomesta mukana ja ensimmäisenä mainittuna kirjoittana Mikael Fogelhom. Tutkimuksessa huomattiin, että maitorasvaisto saattaa olla hyötyä painonhallinnassa, eikä ainakaan haittaa. Rasvattoman maidon vaikutus painoon oli neutraali. Suurin hyöty kuitenkin saavutettiin kuituja syömällä.
High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up , 2012
12 vuoden seurantatutkimus Ruotsista. Rasvaisen maidon, voin ja kerman käyttö vähentää keskivartalolihavuuden riskiä, kun taas rasvattoman maidon käyttö sekä voin ja kerman välttäminen lisää riskiä keskivartalolihavuuteen.
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults , 2016
Brasilialainen tutkimus. Täysrasvaiset maitotuotteet liittyvät pienempään metabolisen syndrooman riskiin. Tutkijat eivät tue käsitystä, että maitorasvoja tulisi välttää.
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis, 2012
Tutkijat perehtyivät ravintosuositusten mukaiseen hypoteesiin, että tyydyttyneet rasvat (kovat rasvat) olisivat yhteydessä valtimokovettuma tautiin. Eläinrasvan osalta näin olikin, mutta maidon rasva sen sijaan oli suojaava tekijä.
Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study, 2014 Laaja eurooppalainen tutkimus, jossa tutkittiin tyydyttynyiden rasvahappojen yhteyttä diabetes kakkosen esiintymiseen. Lehmän maidon rasvahapot 17:0 ja 15:0 olivat yhteydessä pienempään riskiin. Mainittiin myös, että aiemmat todisteet eri rasvahappojen vaikutuksista olivat pieniä otoksia. Aiemmat tutkimukset yhdistävät kovat rasvat suurempaan riskiin (suomalaistutkimuksessa 34 diabetestapausta, tässä 12 123)
Ulrika Ericson: Rasvaiset maitotuotteet, mutta eivät rasvattomat, yhteydessä pienempään 2-tyypin diabeteksen riskiin, 2014
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts, 2016
Rasvaisen maidon käyttö yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Tutkimuksesta lisää juttua täällä Ravitsemus ja tervyes: Harvard professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study, 2016
Rasvaisen maidon käyttö saattaa suojata ylipainolta.
Association of consumption of products containing milk fat with reduced asthma risk in pre-school children: the PIAMA birth cohort study, 2003 Hollantilainen tutkimus. Täysmaitoa tai voita käyttäneillä lapsilla pienempi astmariski.
Increased Dietary Intake of Saturated Fatty Acid Heptadecanoic Acid (C17:0) Associated with Decreasing Ferritin and Alleviated Metabolic Syndrome in Dolphins. 2015
Delfiinitutkimus, jossa alunperin oli tarkoitus selvittää rasvahappojen saannin eroa vapaudessa ja vankeudessa elävillä delfiineillä. Tutkimuksessa huomattiin, että vankeudessa olevilla delfiineillä oli vapaudessa eläviä enemmän metabolista oireyhtymää. Vankeudessa elävinen delfiinin ruokintaan käytettävien kalalajien rasvat eivät sisältäneet C-17 rasvahappoa (margariinihappo). Vapaudessa elävien delfiinien ruokavalio oli monipuolisempaa. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että vapaudessa elävät delfiinit pystyvät säätelemään esi-metabolista oireyhtymää syömällä C-17 rasvahappoa sisältäviä kaloja. Vankeudessa elävien delfiinien ruokavalion korjaus myös vaikutti niillä esiintävään metaboliseen oireyhtymään. Tutkijat esittivät mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että onko maitorasvojen eliminointi ihmisten ruuasta myös yksi syy siihen, miksi metabolinen oireyhtymä (ylipaino, riskitekijä mm. diabetekselle) on lisääntynyt. Maidon rasvat sisältävät paljon C-17 rasvahappoa. He kysyvät kysymyksen: Onko rasvattomien maitotuotteiden suosiminen sittenkin virhe?
keskiviikko 9. maaliskuuta 2016
Yleissivistystä lapsen ehdoilla
Vastoin omia periaatteitani mentiin kuitenkin alkuviikosta kirjastoon. Virhearviointi. Siellä oli tottakai päiväkotiryhmät retkellä. "Vältä isoja ryhmiä, älä mene loma-aikojen läheisyydessä lasten kohteisiin". Eihän me meinattu mahtua sekaan!
Lasten tietokirjapuolelle kuitenkin väljemmin mahtui. Ja 4v keräsi kokonaisuudessaan tällaisen saaliin: luonnontietoa, historiaa, matikkaa ja ihmisen biologiaa, äidinkielikin tulee tässä kaiken ohessa.
Eihän 4-vuotiaana vielä tarvitse eskarin matikkaa osata, mutta häntä muutenkin kiinnostaa nyt numerot ja pikkutehtävät sekä varsinkin puuhakirjat, niin tuo eskarin matikka on hänelle just sopivia. Ihmisen biologiakaan ei oo hänelle uusi juttu, tietää jo miehellä on lapsisiemenpussit ja miksi ruoka suolistossa muuttuu. En kiellä häntä oppimasta asioita, joista hän on kiinnostunut, vaikka jätän vielä jotain yksityiskohtia kertomatta.
Aika ennen massan mukaan menemistä on juuri parasta aikaa vahvistaa lapsen omia mielenkiinnon kohteita.
1v:n valinnat:
Lasten tietokirjapuolelle kuitenkin väljemmin mahtui. Ja 4v keräsi kokonaisuudessaan tällaisen saaliin: luonnontietoa, historiaa, matikkaa ja ihmisen biologiaa, äidinkielikin tulee tässä kaiken ohessa.
Aika ennen massan mukaan menemistä on juuri parasta aikaa vahvistaa lapsen omia mielenkiinnon kohteita.
1v:n valinnat:
sunnuntai 6. maaliskuuta 2016
Ikeen alla kotosalla?
Feministit ovat useita vuosia taistelleet naisten tasa-arvon puolesta, erityisesti työelämässä. Nykyään aikalailla samasta työstä maksetaan sama palkka sukupuolesta riippumatta. Nykyään feminististä taistelua naisten puolesta tarvitsevatkin kotiäidit. Sillä naisen oikeus mennä töihin on jossain kohtaa ymmärretty niin, että kotiäitiys on paheksuttavaa perinteisten sukupuoliroolien ylläpitoa.
Mitä väärää perinteisessä työnjaossa on? Eikö sitä voida ajatella myös tasa-arvoksi sukupuolten välillä silloin kuin kyseessä on molempien osapuolten yhteinen valinta? Nyt kun feminismin ansiosta länsimaisilla naisilla on vaihtoehtoja, onko feminismin vastaista valita perinteinen roolijako? Ja tarkoittaako perinteinen työnjako nykyaikanakin sitä, että kotiinjäävä osapuoli tekee kaiken muun paitsi palkkatyön?
Naisten asema työmarkkinoilla, naisten sentit ja miesten euro, tuloerot puolisoiden välillä, naisten pieni eläke tai naisvaltaiset alat ovat kaikki ongelmia yleensä tutkijoille tai joillekin feministeiksikin itseään kutsuvillekkin - tai vaan myyvä aihe medualle. Kotiäiti ei näiltä ihmisiltä saa ymmärrystä, korkeintaan alentuvan hymyn ja he pakon edessä myöntävät, että "voi niinkin valita, mutta oletko ajatellut omaa taloudellista toimeentuloasi, jos...?" (=osaltasi olet sukupuolten välisen tasa-arvon tiellä).
Kotiäitiys ei kuitenkaan tarkoita miehen ja naisen välistä epätasa-arvoa silloin kuin molempien panosta perheelle arvostetaan. Jos kuvitellaan, että naiset ovat nykyäänkin ikeen alla kotosalla, niin aliarvioidaan kotiin jääviä naisia. Se on sitä nykyajan "tytöttelyä". Vaikka voihan asian kääntää niinkin, että kotona oleva nainen vaan käyttää miestään hyväkseen: mies tekee työt ja nainen "lomailee".
Onko niin, että naisen arvo mitataan rahassa, jonka hän tienaa ja miehen sillä, kuinka paljon hän tekee kotitöitä? Sekö on sitä tasa-arvoa?
Meillä asuu siinä tapauksessa supermies <3
Juttuja luettavaksi, tuleeko muillekin näistä sellainen olo, että yleisesti pyritään vahvistamaan käsitystä, jossa raha = tasa-arvo?
YLE: Norjalaistutkijat: Poistakaa kotihoidontuki!
Iltalehti: Lännen Median selvitys: Äidin euro on vain 62,5 prosenttia isän eurosta
HS: Miksi naiset tienaavat yhä vähemmän kuin miehet?
EK blogi: Naisen euro on 97 senttiä
Kauppalehti: Naisen euro tasan sama kuin miehellä
Mitä väärää perinteisessä työnjaossa on? Eikö sitä voida ajatella myös tasa-arvoksi sukupuolten välillä silloin kuin kyseessä on molempien osapuolten yhteinen valinta? Nyt kun feminismin ansiosta länsimaisilla naisilla on vaihtoehtoja, onko feminismin vastaista valita perinteinen roolijako? Ja tarkoittaako perinteinen työnjako nykyaikanakin sitä, että kotiinjäävä osapuoli tekee kaiken muun paitsi palkkatyön?
Naisten asema työmarkkinoilla, naisten sentit ja miesten euro, tuloerot puolisoiden välillä, naisten pieni eläke tai naisvaltaiset alat ovat kaikki ongelmia yleensä tutkijoille tai joillekin feministeiksikin itseään kutsuvillekkin - tai vaan myyvä aihe medualle. Kotiäiti ei näiltä ihmisiltä saa ymmärrystä, korkeintaan alentuvan hymyn ja he pakon edessä myöntävät, että "voi niinkin valita, mutta oletko ajatellut omaa taloudellista toimeentuloasi, jos...?" (=osaltasi olet sukupuolten välisen tasa-arvon tiellä).
Kotiäitiys ei kuitenkaan tarkoita miehen ja naisen välistä epätasa-arvoa silloin kuin molempien panosta perheelle arvostetaan. Jos kuvitellaan, että naiset ovat nykyäänkin ikeen alla kotosalla, niin aliarvioidaan kotiin jääviä naisia. Se on sitä nykyajan "tytöttelyä". Vaikka voihan asian kääntää niinkin, että kotona oleva nainen vaan käyttää miestään hyväkseen: mies tekee työt ja nainen "lomailee".
Onko niin, että naisen arvo mitataan rahassa, jonka hän tienaa ja miehen sillä, kuinka paljon hän tekee kotitöitä? Sekö on sitä tasa-arvoa?
Meillä asuu siinä tapauksessa supermies <3
Juttuja luettavaksi, tuleeko muillekin näistä sellainen olo, että yleisesti pyritään vahvistamaan käsitystä, jossa raha = tasa-arvo?
YLE: Norjalaistutkijat: Poistakaa kotihoidontuki!
Iltalehti: Lännen Median selvitys: Äidin euro on vain 62,5 prosenttia isän eurosta
HS: Miksi naiset tienaavat yhä vähemmän kuin miehet?
EK blogi: Naisen euro on 97 senttiä
Kauppalehti: Naisen euro tasan sama kuin miehellä
sunnuntai 28. helmikuuta 2016
Taidekasvatusta ja muumikulttuuria
Eilen aamuna kävin 4v:n kanssa Tampereen taidemuseossa. Vaikka juuri edellisessä kirjoituksessa sanoin, että vältetään loma-aikoja :D No ajattelin, ettei taidemuseo hiihtoloman ensimmäisen päivän aamuna klo 11, välttämättä ole se kaikken vilkkain lastenkohde.
Museossa järjestettiin Hosulin toiminnallinen kierros, ikäsuosituksena yli 5v, mutta lapsi halusi mukaan niin kysyin, jos pääsisi. Aluksi kierrokselle näytti olevan lähdössä muitakin alle 5-vuotiaita, mutta jostain syystä kääntyivät heti alussa ympäri. Kierrokselle osallistui meidän 4v:n lisäksi muutama kouluikäinen. Kuljin kyllä mukana, jos tarvitsi välillä varmistaa missä äiti on ja mitä pitää tehdä, mutta pääosin 4v kulki kierroksen ihan täysin itse Hosulin ohjeiden mukaan.
Kierroksella tutustuttin Tove Janssonin piirroksiin ja maalauksiin sekä tutkittiin muumitalon pienoismallia ja etsittin Hosulin kadottamaa peltipurkkia. Tästä voi ilmoittautua seuraaville kierroksille. Hosuli antoi myös tehtäväksi piirtää itsensä mallista. Tämä on 4v:n piirros elävästä mallista, minusta aika hyvä:
(Alkuperäisen Hosulin näet linkistä)
Todella ylpeä olin 4v lapsestani, joka jaksoi osallistua koko kierrokseen (45min) ja kuunnella ja keskittyä vetäjän ohjeisiin koko kierroksen ajan. Lopuksi jäätiin vielä yhdessä hetkeksi tutkimaan muumimaailmaa.
Ps. Museosta lähtiessä käytiin pesemässä kädet, en nähnyt kenenkään muun niin tekevän ;)
Museossa järjestettiin Hosulin toiminnallinen kierros, ikäsuosituksena yli 5v, mutta lapsi halusi mukaan niin kysyin, jos pääsisi. Aluksi kierrokselle näytti olevan lähdössä muitakin alle 5-vuotiaita, mutta jostain syystä kääntyivät heti alussa ympäri. Kierrokselle osallistui meidän 4v:n lisäksi muutama kouluikäinen. Kuljin kyllä mukana, jos tarvitsi välillä varmistaa missä äiti on ja mitä pitää tehdä, mutta pääosin 4v kulki kierroksen ihan täysin itse Hosulin ohjeiden mukaan.
Kierroksella tutustuttin Tove Janssonin piirroksiin ja maalauksiin sekä tutkittiin muumitalon pienoismallia ja etsittin Hosulin kadottamaa peltipurkkia. Tästä voi ilmoittautua seuraaville kierroksille. Hosuli antoi myös tehtäväksi piirtää itsensä mallista. Tämä on 4v:n piirros elävästä mallista, minusta aika hyvä:
Todella ylpeä olin 4v lapsestani, joka jaksoi osallistua koko kierrokseen (45min) ja kuunnella ja keskittyä vetäjän ohjeisiin koko kierroksen ajan. Lopuksi jäätiin vielä yhdessä hetkeksi tutkimaan muumimaailmaa.
Ps. Museosta lähtiessä käytiin pesemässä kädet, en nähnyt kenenkään muun niin tekevän ;)
torstai 25. helmikuuta 2016
Lapsen vastustuskyky ei kehity, jollei pienenä sairasta!
Vai... Mitenkäs se menikään? On joitakin tauteja, joissa väittämä pitää paikkansa. Esimerkiksi vesirokko olisi fiksumpaa sairastaa pienenä kuin aikuisena (jollei aio rokottaa). Mutta yllä oleva väittämä ei koske flunssia, korvatulehduksia ja vatsatauteja. Niitä ei ole järkevä sairastaa pienenä sillä perusteella, että sairastaminen kehittää vasta-aineita elimistöön.
Toki, jokainen sairastamiskerta kehittää vasta-aineita ja vasta-aineet suojaavat seuraavia samoja infektioita vastaan. Mutta virukset ja taudit muuntuvat. Jännä, että usein ihmiset ymmärtävät tämän influenssan kohdalla, mutta lapsuuden nuhakuumeiden kuvitellaan suojaavan koulu- ja aikuisiän sairasteluilta. Bakteeritulehdukset ja niihin määrätyt antibiootit nostavat bakteerien antibioottiresistenssiä. Vatsatautien osalta pienet lapset kuivuvat helpommin kuin aikuiset, vaikka niissäkin ensimmäinen kerta on pahin. RS on aikuisena pikkuflunssa ja pikkulapsen voi viedä sairaalaan. Toisin sanoen: jos sairastaa varhaislapsuudessa paljon se voi suojata parhaimmillaan muutaman vuoden saman viruksen aiheuttamalta infektioilta, mutta voi olla niinkin, ettei keväällä sairastettu suojaa enää syksyllä. Erilaisia taudin aiheuttajiakin on niin monia ja samastakin viruksesta voi olla satoja eri muotoja, että yhtä vastaan saatu suoja ei suojaa toista taudinaiheuttajaa vastaan - ainakaan täydellisesti.
Pienenä on järkevä sairastaa vain sellaiset taudit, jotka myöhemmin olisivat merkittävästi pahempia ja joista saadut vasta-aineet suojaavat pitkiä aikoja. Taudilta, joilta voi suojautua rokottein ovat sitten vielä eri asia. Lapsuudessa sairastetut useat hengitystieinfektiot on mm. yhdistetty aikuisiän metabolisen oireyhtymän ja korvatulehdukset luetun ymmärtämisvaikeuksien kohonneeseen riskiin. Antibioottikuurit ja toistuvat vatsataudit rasittavat suolistoa ja voivatkin olla yksi syy suolistosairauksien lisääntymmiselle. Antibioottien käyttö myös laskee elimistön omaa vastustuskykyä.
Merkittävin riskitekijä lasten sairastamisessa ovat päiväkoti-infektiot. Kansanterveyden kannalta lapsia ei siis tulisi hoitaa suurissa ryhmissä. Sama riski koskee myös avoimia kerhoja: mitä enemmän ihmisiä sitä suurempi infektioriski. Sekä päivähoidon, että avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden osalta infektioita voisi vähentää noudattamalla tehostetun hygienian suunnitelmaa.
Miten kotihoidossa sitten voisi vähentää infektioriskiä ilman, että joutuu elämään eristyksessä muusta maailmasta? Niin katsokaas, kun välimuotojakin on. Kaikki tässä blogissa kerrotut jutut tehdään meidän periaatteiden mukaan, sairastetaan harvoin eikä pidetä lapsia kotona lukkojen takana ;)
Hyvä käsihygienia on tärkeää. Kädet pestään saippualla aina sisään tullessa, ennen ruokaa ja vessassa käynnin jälkeen sekä tietty aina kun ovat likaiset. Samoin kerhosta/kylästä tms. lähtiessä. Käsidesi mukana julkisilla paikoilla ja sen käyttöä tehostetaan myös kotona, jos lähistöllä liikkuu infektioita. Silloin käytetään vähintään sisään tullessa. Käsidesi tehostaa saippuapesua, ei korvaa sitä.
Ehkä vieläkin tärkeämpää on välttää kontakteja henkilöiden kanssa, jotka voivat tartuttaa. Tämä olisi ihmisille muutenkin järkevämpi tapa, sillä myös kaikki taistelut pöpöjen tappamiseksi luo niille painetta muuttua vastustuskykyisemmiksi, ja niiden tuhoaminen tappaa samalla myös joukon hyviä mikrobeja. Kaikista parasta olisi vain estää tartunta. Kaikkea ei voi eliminoida eikä kaikkea etukäteen tiedä. Se, että välttää oireilevia ei poista ennen oireita tapahtuvia tartuntoja. Mutta meille ei tulla kipeänä kylään, me ei mennä kipeänä kylään eikä mennä vierailulle, jos tiedetään, jonkun olevan kipeä. Mahataudeissa vältetään kyläilyä vielä 1-2vk oireiden loppumisesta. Jos kuullaan, että joku jota juuri tavattiin on sairastunut, ei mennä kylään toiseen perheeseen.
Infektioaikaan vältetään lapsille suunnattuja kohteita, kuten hoploppia ym. ja pyritään pitämään leikit muiden lasten kanssa ulkona. Retket museoihin ja lasten kohteisiin pyritään ajoittamaan arkeen hiljaisempaan päiväsaikaan, ei lähelle koulujen loma-aikoja (vaikkakin tässä olisi parantamisen varaa). Kaupassa ei desifioida kärryjä, mutta lyhyillä reissuilla lapsilla on hanskat käsissä. Lapsille opetetaan, ettei leluja tai sormia laiteteta suuhun - eikä niitä hanskoja imeskellä kaupassa. Kerhoista valitaan mieluummin liikuntaryhmät kuin askartelut, sillä puolikuntoisia lapsia ei niin helposti tuoda liikkumaan. Valitettavasti ohjaajat joskus pitävät itseään reippaana tullessaan vetämään tuntia flunssaisina. Vältetään ne mitä tiedetään, eihän me tiedetä onko kauppajonossa meitä ennen olevan asiakkaan lapsi kotona vatsataudissa tai sitä millaisissa perheissä kirjaston kirjat on ennen meitä olleet.
Lyhyesti: Ne mitä ei voida välttää, pestään käsistä pois.
Eletäänkö me sitten liiallisessa puhtaudessa ja aiheutetaan hygieniateorin mukaan astmaa ja allergiaa? En sanoisi niin, sillä meillä on koira ja kolutaan maata ulkona kesät ja talvet. Ja no, ei meillä ole ihan niin siistiä ja puhdasta kuin voisi olla. Jostain syystä infektioiden välttäminen liitetään kaikkien mikrobien, bakteereiden ja allergeenien välttämiseen sekä pakonomaisee tarpeeseen pitää ympäristönsä kliinisen puhtaana. Se ei ole sama asia. (Kaikki tutkijat eivät pidä maatilojen likaisuutta suojaavana tekijänä, vaan sanovat, että tilamaito saattaa suojta lapsia allergioilta ja astmalta. Lähteet tekstissä, jossa kirjoitan maidosta)
Luettavaksi ja pohdittavaksi:
Elimistön vastustuskyky, immuniteetti
Virussodassa on vain torjuntavoittoja
Antibiootit ja lapsuuden infektiot eivät avain allergioihin. Terve.fi sivustolta. Tekijänoikeudet kieltävät suoran linkin, etsikää siis itse.
Does the use of antibiotics in early childhood increase the risk of asthma and allergic disease?
Otitis Media in Children With Learning Disabilities and in Children With Attention Deficit Disorder With Hyperactivity (Välikorvan tulehdukset yhteydessä oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin)
Lapsuusiän infektiot yhteydessä metaboliseen oireyhtymään aikuisena
Childhood Infections, Socioeconomic Status, and Adult Cardiometabolic Risk, 2016 Matalamassa sosioekonomisessa luokassa eläneiden lapsuusiän infektiot yhteydessä sydänsairauksien riskitekijöihin aikuisuudessa. Suomalaistutkimus.
Lemmikkikoira ja maatilan eläimet suojaavat lasta astmalta
IL 10.6.2016: Siljan norovirus uutta tyyppiä
Toki, jokainen sairastamiskerta kehittää vasta-aineita ja vasta-aineet suojaavat seuraavia samoja infektioita vastaan. Mutta virukset ja taudit muuntuvat. Jännä, että usein ihmiset ymmärtävät tämän influenssan kohdalla, mutta lapsuuden nuhakuumeiden kuvitellaan suojaavan koulu- ja aikuisiän sairasteluilta. Bakteeritulehdukset ja niihin määrätyt antibiootit nostavat bakteerien antibioottiresistenssiä. Vatsatautien osalta pienet lapset kuivuvat helpommin kuin aikuiset, vaikka niissäkin ensimmäinen kerta on pahin. RS on aikuisena pikkuflunssa ja pikkulapsen voi viedä sairaalaan. Toisin sanoen: jos sairastaa varhaislapsuudessa paljon se voi suojata parhaimmillaan muutaman vuoden saman viruksen aiheuttamalta infektioilta, mutta voi olla niinkin, ettei keväällä sairastettu suojaa enää syksyllä. Erilaisia taudin aiheuttajiakin on niin monia ja samastakin viruksesta voi olla satoja eri muotoja, että yhtä vastaan saatu suoja ei suojaa toista taudinaiheuttajaa vastaan - ainakaan täydellisesti.
Pienenä on järkevä sairastaa vain sellaiset taudit, jotka myöhemmin olisivat merkittävästi pahempia ja joista saadut vasta-aineet suojaavat pitkiä aikoja. Taudilta, joilta voi suojautua rokottein ovat sitten vielä eri asia. Lapsuudessa sairastetut useat hengitystieinfektiot on mm. yhdistetty aikuisiän metabolisen oireyhtymän ja korvatulehdukset luetun ymmärtämisvaikeuksien kohonneeseen riskiin. Antibioottikuurit ja toistuvat vatsataudit rasittavat suolistoa ja voivatkin olla yksi syy suolistosairauksien lisääntymmiselle. Antibioottien käyttö myös laskee elimistön omaa vastustuskykyä.
Merkittävin riskitekijä lasten sairastamisessa ovat päiväkoti-infektiot. Kansanterveyden kannalta lapsia ei siis tulisi hoitaa suurissa ryhmissä. Sama riski koskee myös avoimia kerhoja: mitä enemmän ihmisiä sitä suurempi infektioriski. Sekä päivähoidon, että avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden osalta infektioita voisi vähentää noudattamalla tehostetun hygienian suunnitelmaa.
Miten kotihoidossa sitten voisi vähentää infektioriskiä ilman, että joutuu elämään eristyksessä muusta maailmasta? Niin katsokaas, kun välimuotojakin on. Kaikki tässä blogissa kerrotut jutut tehdään meidän periaatteiden mukaan, sairastetaan harvoin eikä pidetä lapsia kotona lukkojen takana ;)
Hyvä käsihygienia on tärkeää. Kädet pestään saippualla aina sisään tullessa, ennen ruokaa ja vessassa käynnin jälkeen sekä tietty aina kun ovat likaiset. Samoin kerhosta/kylästä tms. lähtiessä. Käsidesi mukana julkisilla paikoilla ja sen käyttöä tehostetaan myös kotona, jos lähistöllä liikkuu infektioita. Silloin käytetään vähintään sisään tullessa. Käsidesi tehostaa saippuapesua, ei korvaa sitä.
Ehkä vieläkin tärkeämpää on välttää kontakteja henkilöiden kanssa, jotka voivat tartuttaa. Tämä olisi ihmisille muutenkin järkevämpi tapa, sillä myös kaikki taistelut pöpöjen tappamiseksi luo niille painetta muuttua vastustuskykyisemmiksi, ja niiden tuhoaminen tappaa samalla myös joukon hyviä mikrobeja. Kaikista parasta olisi vain estää tartunta. Kaikkea ei voi eliminoida eikä kaikkea etukäteen tiedä. Se, että välttää oireilevia ei poista ennen oireita tapahtuvia tartuntoja. Mutta meille ei tulla kipeänä kylään, me ei mennä kipeänä kylään eikä mennä vierailulle, jos tiedetään, jonkun olevan kipeä. Mahataudeissa vältetään kyläilyä vielä 1-2vk oireiden loppumisesta. Jos kuullaan, että joku jota juuri tavattiin on sairastunut, ei mennä kylään toiseen perheeseen.
Infektioaikaan vältetään lapsille suunnattuja kohteita, kuten hoploppia ym. ja pyritään pitämään leikit muiden lasten kanssa ulkona. Retket museoihin ja lasten kohteisiin pyritään ajoittamaan arkeen hiljaisempaan päiväsaikaan, ei lähelle koulujen loma-aikoja (vaikkakin tässä olisi parantamisen varaa). Kaupassa ei desifioida kärryjä, mutta lyhyillä reissuilla lapsilla on hanskat käsissä. Lapsille opetetaan, ettei leluja tai sormia laiteteta suuhun - eikä niitä hanskoja imeskellä kaupassa. Kerhoista valitaan mieluummin liikuntaryhmät kuin askartelut, sillä puolikuntoisia lapsia ei niin helposti tuoda liikkumaan. Valitettavasti ohjaajat joskus pitävät itseään reippaana tullessaan vetämään tuntia flunssaisina. Vältetään ne mitä tiedetään, eihän me tiedetä onko kauppajonossa meitä ennen olevan asiakkaan lapsi kotona vatsataudissa tai sitä millaisissa perheissä kirjaston kirjat on ennen meitä olleet.
Lyhyesti: Ne mitä ei voida välttää, pestään käsistä pois.
Eletäänkö me sitten liiallisessa puhtaudessa ja aiheutetaan hygieniateorin mukaan astmaa ja allergiaa? En sanoisi niin, sillä meillä on koira ja kolutaan maata ulkona kesät ja talvet. Ja no, ei meillä ole ihan niin siistiä ja puhdasta kuin voisi olla. Jostain syystä infektioiden välttäminen liitetään kaikkien mikrobien, bakteereiden ja allergeenien välttämiseen sekä pakonomaisee tarpeeseen pitää ympäristönsä kliinisen puhtaana. Se ei ole sama asia. (Kaikki tutkijat eivät pidä maatilojen likaisuutta suojaavana tekijänä, vaan sanovat, että tilamaito saattaa suojta lapsia allergioilta ja astmalta. Lähteet tekstissä, jossa kirjoitan maidosta)
Luettavaksi ja pohdittavaksi:
Elimistön vastustuskyky, immuniteetti
Virussodassa on vain torjuntavoittoja
Antibiootit ja lapsuuden infektiot eivät avain allergioihin. Terve.fi sivustolta. Tekijänoikeudet kieltävät suoran linkin, etsikää siis itse.
Does the use of antibiotics in early childhood increase the risk of asthma and allergic disease?
Otitis Media in Children With Learning Disabilities and in Children With Attention Deficit Disorder With Hyperactivity (Välikorvan tulehdukset yhteydessä oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin)
Lapsuusiän infektiot yhteydessä metaboliseen oireyhtymään aikuisena
Childhood Infections, Socioeconomic Status, and Adult Cardiometabolic Risk, 2016 Matalamassa sosioekonomisessa luokassa eläneiden lapsuusiän infektiot yhteydessä sydänsairauksien riskitekijöihin aikuisuudessa. Suomalaistutkimus.
Lemmikkikoira ja maatilan eläimet suojaavat lasta astmalta
IL 10.6.2016: Siljan norovirus uutta tyyppiä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)