Todellisuuden ihmissusipeli

Tiedättekö Ihmissusi-pelin, jossa on pelinjohtaja ja hän jakaa rooleja: ihmissudet, kyläläiset,  jne.

No todellisuudessahan tämän pelin ovat kehittäneet meille poliitikot. Todellisuuden ihmissusipeliä pelataan näillä säännöillä.

Meillä on maa nimeltä Suomi. Suomessa on työpaikkoja ja on työttömiä ja on työnhakijoita ja on järjestelmiä.

Auki oleva työpaikka on julkinen työ, johon rahoitus päätetään väliajoin, paikkaa ei voida suoraan antaa työntekijälle, joka sitä on aiemmin tehnyt vaan täytyy järjestää julkinen haku ja haastattelut. Työnhakijoita on kahdenlaisia, niitä, jotka oikeasti haluavat paikan ja ovat innoissaan nähdessään työpaikkailmoituksen ja hyppivät riemusta, kun heidät kutsutaan haastatteluun ja sitten on niitä, jotka hakevat töitä sosiaalisesta pakosta, hakevat paikkoja joihin pääsy ei ole todennäköistä, mutta haluavat säilyttää työttömyysturvansa ja osallistuvat siis haastatteluun. He odottavat sitä oikeaa kutsumustyötään, jonka nähdessään hyppisivät riemusta.

Peli etenee näin:
Työnantaja kutsuu työnhakijat, myös aiemmin kyseistä työtä tehneet ryhmähaastatteluun. Aiemmin työtä tehneiden kuuluu näytellä, etteivät ole kyseissä paikassa työskenneellet aiemmin eivätkä tunne toisiaan. Myös työnanataja näyttelee, ettei tiedä kuka hakija on tehnyt tätä työtä aiemmin. Ne työnhakijat, jotka hakivat paikkaa vain koska pitää hakea, näyttelevät, että oikeasti haluavat paikan. Paikalle kutsutaan myös esimies ja mahdollisesti joitakin asiakas/yhteistyökumppanin edustajia valvomaan, että peli pelataan tasapuolisesti eikä työnantaja tai aiemmin työtä tehnyt paljasta vahingossa rooliaan ja että työnantaja ei suosi ketään. Hieman kyseenalaista on ottaa tarkkailijan rooliin "pikku tyttöjä", mutta tietyissä tilanteissa tämänkin on mahdollista.

Lopulta peli päättyy siihen, että kaikki ovat tuhlanneet aikaansa ja resurssejaan. Valituksi työhön tulevat ne, jotka ovat sitä aiemminkin tehneet vuosia. Se työnhakija, joka ei paikkaa halunnutkaan, pelasi roolinsa hyvin ja sai pitää tukensa tai pelasi sen huonosti ja omalla toiminnallaan aiheutti, ettei tullut valituksi ja menetti tukensa. Se työnhakija, joka olisi työpaikan oikeasti halunnut koki kolauksen itsetunnolleen ja lähti masentuneena kotiin. Mahdollinen "pikku tyttö" oppi pelin säännöt ja kuinka tämä yhteiskunta ihan aikuisten oikeesti toimii.

Aktiivimalli ja hakupakko varmistavat kätevästi, että peliin riittää pelaajia.

Perustulo ratkaisisi asian niin, että töitä hakisivat vain ne pelaajat, joila on motivaatio kohdallaan ja jotka oikeasti sen työn haluavat, mutta silloin tämä farssi menettäisi hyvin olleellisia rooleja. Hyvin tylsä ratkaisu, ja passivoisi työnhakijoita.

Mieluummin siis juoksusteetaan niitä "passiivisia" työttömiä pelaamaan "hauskoja seurapelejä". Voidaan myös palkata työttömien omaohjaajia, jotka varmistamistavat, että jos kutsuja seurapeleihein ei tule voi työttömän ohjata johonkin työnhakukurssille, jossa pelinsäännöt vielä kerrataan.

Miksi flunssassa ei saa mennä töihin ja miten se muka onnistuu?

Tämä blogi on ollut hiljaa pitkään, vuosia sitten kirjoitin jo aiheesta, ettei mennä minekään muita tartuttamaan, mutta aihe ei silloin koskettanut ketään. Hulluna pitivät monet. 

Normaalioloissa flunssat ei oo ketään haitanneet, joten miksi nytkään pitäisi kotiin jäädä, jos on vain lievät flunssaoireet ja jaksaa ihan hyvin? Uskomatonta sinänsä, että korona-aikaan vielä kuulen tätä ihmettelyä, mutta valitettavan totta. 

Tässäpä muutamia perusteluja, aloitetaan koronasta. Ilmeisin syy tietenkin on se, että lieväkin flunssa voi olla korona. Toinen syy on se, että koska lievä flunssa voi olla korona, kaikki lieväoireisetkin tulee testata. Samaan aikaan voimakkaasti leviävät muut infektiot ruuhkauttaa koronatestauksen ja oikeiden koronatartuntojen kiinni saaminem viivästyy. 

Mutta haittaako "normaali kausiflunssa" ketään? Jos koronatesti on nega miksi pitäisi pysyä poissa töistä, koulusta ja päiväkodista? 

Siksi, että ei ole olemassa mitään ihmisissä sisäsyntyistä kausiflunssaa joka tulee joka vuosi kaikesta huolimatta säännöllisesti syksyisin ilmojen viiletessä. Flunssa on yleensä viruksen tai harvemmin bakteerin aiheuttama. Kausittaista vaihtelua viruksien  leviämisessä kyllä on, mutta ne leviävät aina ihmisistä toisiin. Virukset käyttäytyvät erilain erilaisissa ihmisissä. Siksi, jos yksi henkilö on lievä oireinen ja jaksaa työskennellä, hän voi tarttuttaa muut joiden kanssa on tekemissä. Osalle tauti on yhtä lievä kuin hänelle, osalle vaikeampi. 

Teoriassa, jos jokapuolella ihmiset ymmärtäväisivät, että myös lievissä oireissa jäädään kotiin, virukset ei leviäisi minnekään ja terveet voivat jatkaa normaalia elämää. Käytännössä myös oireettomat tartuttavat eteenpäin, joten täysin taudittomaksi ei maailmaa saada. 

Oireettoman tartuttajat eivät kuitenkaan mitätöi oireilevien tartuttamista. Sillä on väliä jääkö työyhteisöstä pois yksi aikuinen tai päiväkotiryhmästä 1 lapsi vai jääkö peräjälkeen pois 10, kun sairastavat vakavammin. Ja loput jotka jaksaa jatkavat muiden tartuttamista kunnes infektio on kiertänyt kaikki läpi. Ja ensi vuonna uusi kierros, kun virus on ehtinyt muuntua tai liikkeellä on jokin muu virus. 

Aina on myös joku jolle kiertävä "kausiflunssa" on vakavampi. Joka joka tarvitsee lääkärin apua, sairaalahoitoa tai jopa kuolee. Yhteiskunta maksaa tämän. Työnantajat maksaa tarvittavat useat sairaslomat sen sijaan että maksaisivat yhden lieväoireisen sairasloman. 

Loogisesti ajatellen normaali systeemi on yhteiskunnalle kalliimpi kuin tiukka linja. Jollekin yksilölle kotona lievä oireisena kyhjöttäminen voi olla vaikeaa ja toiselle lapsen sairaalasängyn vieressä lattialla nukkuminen on vaikeaa. 

Infektioiden tietoinen välttö ei ole vaikeaa:

Pese kädet, älä yski päin, vältä tungosta  pysy oireilevana kotona. Riittää jo tosi pitkälle. 

Ps. Allergiat ja pitkäaikaissairaudet eivät tartu, niiden aiheuttamat oireet ovat eri asia. Samoin joillekin jää flunssan jälkeen krooninen nuha tai yskä, jolloin minusta olisi fiksua, että lääkäri arvioisi milloin tartuntavaara ohi ja oireileva voi palata muiden sekaan.