Laitanpa lusikkani tähän ravintosoppaan kuitenkin, vaikkei ole minun työni antaa ravitsemussuosituksia. Ainoastaan siitä voin päättää mitä itse syön ja mitä lapsille ja miehelleni tarjoan, silloin kun on mun vuoro käydä kaupassa ja tehdä ruokaa. On kuitenkin yksi aihe, johon toivoisin Suomenkin ravitsemustieteilijöiden ja lääkärien kiinnittävän enemmän huomiota: butyraatti. Tai ainakin esittävän sen perusteina suosituksille entistä voimakkaammin.
Butyraatti on yksinkertaistetusti suomennettuna voihappo. Sen puute on yhdistetty moniin nykyajan sairauksiin, siitä on havaittu hyötyä mm. atopian, allergioiden, neurologisten sairauksien, suolistosairauksien, sydänsairauksien, syöpien ja matala-asteisen tulehduksen ehkäisyssä sekä joidenkin perinnöllisten sairauksien oireiden vaimentamisessa. Aika hurjaa minusta.
Butyraatin ensisijainen lähde on suolistonbakteerit, ne tuottavat sitä fermentoidessaan (käyminen) ravinnon kuituja. Se on yksi syy miksi kuituja suositellaan.
Butyraattia on myös valmiina mm. maitorasvoissa, itseasiassa voissa kaikista eniten. Arvelisin, että siitä voisi myös johtua, miksi osa tutkimuksista tukee maitorasvojen käyttöä. Sen lisäksi siis, että maitorasvojen rasvahapoista myös 15:0 ja 17:0 on havaittu hyödyllisiksi. (ks. teksti sosiaalista elämää ja täysmaitoa, lähteet tekstin lopussa)
Maitohappobakteerit tukevat suoliston omaa bakteerikantaa ja siten auttavat butyraatin muodostamisessa.
Jotkut ihmiset saavat kovia oireita liian kuitupitoisesta ruuasta, varsinkin niistä kuiduista, joiden kuuluisi fermentoitua. Silloin suositetaan FODMAP rajoitteista ruokavaliota. Mutta syy ei ehkä ole kuiduissa, vaan siinä, että niitä hajottavia bakteereita on suolistossa liian vähän. Silloin kuidut eivät ehkä hajoa oikein ja se kivistää mahaa?
IBS (ärtyvä suoli) on siitä jännä paradoksi, että, jos ravinnossa ei ole ollut tarpeeksi kuituja se on voinut olla yksi syy siihen miksi kuituja hajotavien bakteerien taso laskenut -> suolisto ei enää siedä kuituja. Tällöin butyraattiravintolisistä voisi olla hyötyä, mutta tästä ei juuri Suomessa puhuta. Sen sijaan moni oireita saanut suosittaa toistaiseksi oireettomiakin välttämään huonosti liukenevia kuituja, erityisesti viljoja/kokojyviä ja jos siihen yhdistetään vielä maitotuotteiden välttö niin oireet voi toki helpottua, mutta mitähän silloin tapahtuu butyraattitasolle ja voiko se altistaa IBS:lle? Aukottomasti ei ole voitu selittää mistä IBS johtuu, joten kuiduttomuus tuskin on ainoa syy.
Toisaalta paleopiiritkin huomioivat butyraatin, vaikka niissä perinteisesti vilja ja maito on vältettäviä tuotteita, tässä yksi teksti, joka aika hyvin tiivistää kaiken oleellisen: http://paleoleap.com/butyrate-anti-inflammatory-fat/
Itse olen pyrkinyt tammikuusta lähtien kiinnittämään enemmän huomiota ravinnon kuituihin sekä käyttämään maitorasvoja, sekä välttämään liikaa lihan rasvaa. Kiloja ei ole tullut lisää vaikka maito on rasvaista ;)
Kerran kauppajonossa eräs teini takanani sanoi äidilleen "Kato mitä toi ostaa!" Joo, niin kevytmargariinin, rasvattoman maidon, muromyslin ja paahtoleipäpaketin rinnalla mun luomuvoi, luomu täysmaito, jälkiuuniruisleipä, papupurkit ja rouheet + muutama kilo erilaisia vihanneksia ja hedelmiä näyttää tietysti erikoiselta. Välillä meillä syödään herkkujakin, en pidä silloin tällöin herkuttelua tai eineksiä toisinaan arjessa kauheana syntinä. Saattoi siinä kärryssä olla silloinkin jotain herkkuja - ehkä se ihmettely kohdistuikin täysmaito+voi+herkut yhdistelmään. Koetan silti tiedostaa mitä me syödään. Aika näyttää mihin suuntaan koko kansaa koskevat ravintosuositukset kehittyvät ja mitä niistä seuraa kansanterveydelle. Ainakin rasva on tippunut pyramidin huipulta alemmas eikä ole kokonaisuudeen enää niin mörkö kuin 90-luvulla.
Lukekaa näistä itse ja päätelkää mitä syötte, ei mun päätelmät paljolti eroa nykysuosituksista, lähinnä ainoastaan tuon maitorasvan osalta. Butyraatti ei tietenkään ole ainoa asia mikä kannattaa syömisessä huomioida, se on vaan sellainen aihe josta olen ollut itse kiinnostunut ja johon toivoisin tutkijoidenkin kiinnittävän enemmän huomiota myös Suomessa. Tunnettujen terveysbloggareidenkaan en ole huomannut tästä kirjoittaneen, mutta toisaalta, enemmän selaan tuota google scholaria kuin blogeja, että on tästä voinut joku muukin kirjoittaa.
Tutkimuksia luettavaksi:
The epigenetic effects of butyrate: potential therapeutic implications in clinal practice, 2012
Butyrate, neuroepigenetics and the gut microbiome: Can a high fiber diet improve brain health?, 2016
The role of butyrate on colonic function, 2007
Severity of atopic disease inversely correlates with intestinal microbiota diversity and butyrate-producing bacteria, 2015
Early Life Intestinal Microbiota in Health and in Atopic Eczema, 2015 ja tehty tästä suomenkielinen juttu Suolistomikrobeilla on merkittävä rooli terveyden kannalta
Vertailuun Lapsiperheiden ravintosuositukset: Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille, 2016
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maito. Näytä kaikki tekstit
lauantai 11. kesäkuuta 2016
sunnuntai 20. maaliskuuta 2016
Sosiaalista elämää ja täysmaitoa
Tähän viikonloppuun onkin mahtunut sitten kaikenlaista. Kaveritreffejä, liikuntakerhoa ja lyhyt sairaalareissu.
Koska emme käy perhekerhoissa eikä lapset ole päiväkodeissa täytyy sosiaalista elämää järjestää muulla tavoin. Alkuviikosta kävimme esimerkiksi Pikkukakkosen puistossa heti aamupalan jälkeen, jolloin puistossa on paljon muitakin leikkijöitä. Muina päivinä leikittiin lähipuistossa perhepäivähoidossa olevien lasten kanssa ja kotipihassa ja naapurin pihassa lähiseudun lasten kanssa. Yhdet kaveritreffitkin viikkoon mahtui, aikuisseuraa äidille ja samanikäisiä lapsia leikkikaveriksi lapsille. Kotihoidossa olevalla lapsellakin siis on sosiaalista elämää ja kavereita, vaikka ei käyttäisikään varhaiskasvatuksen palveluita. Eikä aikuinenkaan jää ilman ikäistään seuraa, kun kotiäitejä on muitakin ;)
Tällä viikolla myös askarreltiin pääsiäiskoristuksia, raeruohot purkkiin kasvamaan, noita kattoon roikkumaan. Pajunvitsoja lähikosteikosta ja yhdessä koristeltiin, vaikkakin virpomiset meiltä tällä kertaa jäi.
Perjantai-iltapäivänä käytiin Näsinneulan akvaariossa, ajattelin, että sen verran kallis kohde on, ettei sinne suuria lapsiryhmiä kuitenkaan tule. 10e sisään kaikilta yli 100cm korkoisilta siitä huvista, että saa katsella kaloja parissa huoneessa. Mielenkiintoinen paikkahan se akvaario lapsista varsinkin oli, värikkäitä kaloja ja sähköankerias, trooppinen ukkoskuuro allas, piraijoita, ison kalan ruoto, suomalaisia ruokakaloja, sammakoita...
Lauantai-aamuna oli se ainoa kerho missä me käymme, eli liikuntakerho. Olemme ajatelleet, ettei lapsia tuoda liikkumaan kovin herkästi, jos ovat puolikuntoisia ja tämän kertainen liikuntakertakin oli ulkokentällä. Iltapäivällä piti vielä lähteä vanhemman kanssa viettimään äiti-lapsi aikaa elokuviin, mutta suunnitelmiin tuli muutos, vatsatauti iski meihinkin.
Yleensä esikoiselle vatsataudit ovat hankalia ja ollaan useita päiviä nesteytyksessä sairaalassa, Tällä kertaa kuitenkin selvittiin vähällä, yö tarkkailussa eikä tippaakaan tarvittu. Hetki sitten ollaan siirrytty juomaan luomu täysmaitoa ja joissakin tutkimuksissa sen on huomattu vaikuttavan vatsatauteihin. En tiedä oliko siitä nyt kyse, vai jostain muusta syystä nyt helpompi tauti kuin aiemmin. Kukaan muu perheestä ei tautia saanut.
Tässä jokaiselle vähän pohdittavia tutkimuksia maidosta ja maitorasvoista, laitan vielä lyhyesti jokaisen tutkimuksen pointit.
Milk fat and gastrointestinall illness, 1984
Vähärasvaista maitoa juoneilla lapsilla oli 5-kertainen riski sairastua lääkärin hoitoa vaatiavaan vatsatautiin täysmaitoa juoneisiin lapsiin nähden. Tutkijat pitävät arveluttavana rasvattoman maidon vientiä kehitysmaihin, joissa muutenkin esiintyy paljon ripulisairauksia.
Bovine milk fat components inhibit food-borne pathogens, 2002
Rottatutkimus. Lehmän maidon rasvahapot C-10 ja C-12 suojelevat vatsataudeilta.
Consumption of unprocessed cow’s milk protects infants from common respiratory infections, 2015
Laaja eurooppalainen tutkimus lehmän maidosta, mukana myös suomalaisia. Tutkittiin, onko lehmänmaidolla ihmislapsille samankaltaisia vaikutuksia kuin äidinmaidolla. Raaka maito, keitetty raakamaito ja luomu täysmaito suojaavat vauvoja henkitystieinfektioilta. Koska raakamaidon infektioilta suojaava vaikutus oli paras, tulisi sen käyttöä tulisi ehdottomasti suosittaa, mikäli keksittäisiin jokin parempi keino kuin pastörointi raakamaitoon liittyvien riskien minimoimiseksi. UHT käsitellyllä maidolla ei ollut infektioilta suojaavia ominaisuuksia.
Milk fat globule membrane isolated from buttermilk or whey cream and their lipid components inhibit infectivity of rotavirus in vitro , 2013
Maidon rasvapalleroiden kuorikerros ehkäisee rotavirusta. (MFGM = milk fat globule menbrane)
Kari Salminen: Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007
Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review, 2012
Yhteispohjoismainen tutkimuskatsaus ylipainoon ja vyötärön ympärykseen vaikuttavasti ravintotekijöistä. Suomesta mukana ja ensimmäisenä mainittuna kirjoittana Mikael Fogelhom. Tutkimuksessa huomattiin, että maitorasvaisto saattaa olla hyötyä painonhallinnassa, eikä ainakaan haittaa. Rasvattoman maidon vaikutus painoon oli neutraali. Suurin hyöty kuitenkin saavutettiin kuituja syömällä.
High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up , 2012
12 vuoden seurantatutkimus Ruotsista. Rasvaisen maidon, voin ja kerman käyttö vähentää keskivartalolihavuuden riskiä, kun taas rasvattoman maidon käyttö sekä voin ja kerman välttäminen lisää riskiä keskivartalolihavuuteen.
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults , 2016
Brasilialainen tutkimus. Täysrasvaiset maitotuotteet liittyvät pienempään metabolisen syndrooman riskiin. Tutkijat eivät tue käsitystä, että maitorasvoja tulisi välttää.
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis, 2012
Tutkijat perehtyivät ravintosuositusten mukaiseen hypoteesiin, että tyydyttyneet rasvat (kovat rasvat) olisivat yhteydessä valtimokovettuma tautiin. Eläinrasvan osalta näin olikin, mutta maidon rasva sen sijaan oli suojaava tekijä.
Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study, 2014 Laaja eurooppalainen tutkimus, jossa tutkittiin tyydyttynyiden rasvahappojen yhteyttä diabetes kakkosen esiintymiseen. Lehmän maidon rasvahapot 17:0 ja 15:0 olivat yhteydessä pienempään riskiin. Mainittiin myös, että aiemmat todisteet eri rasvahappojen vaikutuksista olivat pieniä otoksia. Aiemmat tutkimukset yhdistävät kovat rasvat suurempaan riskiin (suomalaistutkimuksessa 34 diabetestapausta, tässä 12 123)
Ulrika Ericson: Rasvaiset maitotuotteet, mutta eivät rasvattomat, yhteydessä pienempään 2-tyypin diabeteksen riskiin, 2014
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts, 2016
Rasvaisen maidon käyttö yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Tutkimuksesta lisää juttua täällä Ravitsemus ja tervyes: Harvard professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study, 2016
Rasvaisen maidon käyttö saattaa suojata ylipainolta.
Association of consumption of products containing milk fat with reduced asthma risk in pre-school children: the PIAMA birth cohort study, 2003 Hollantilainen tutkimus. Täysmaitoa tai voita käyttäneillä lapsilla pienempi astmariski.
Increased Dietary Intake of Saturated Fatty Acid Heptadecanoic Acid (C17:0) Associated with Decreasing Ferritin and Alleviated Metabolic Syndrome in Dolphins. 2015
Delfiinitutkimus, jossa alunperin oli tarkoitus selvittää rasvahappojen saannin eroa vapaudessa ja vankeudessa elävillä delfiineillä. Tutkimuksessa huomattiin, että vankeudessa olevilla delfiineillä oli vapaudessa eläviä enemmän metabolista oireyhtymää. Vankeudessa elävinen delfiinin ruokintaan käytettävien kalalajien rasvat eivät sisältäneet C-17 rasvahappoa (margariinihappo). Vapaudessa elävien delfiinien ruokavalio oli monipuolisempaa. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että vapaudessa elävät delfiinit pystyvät säätelemään esi-metabolista oireyhtymää syömällä C-17 rasvahappoa sisältäviä kaloja. Vankeudessa elävien delfiinien ruokavalion korjaus myös vaikutti niillä esiintävään metaboliseen oireyhtymään. Tutkijat esittivät mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että onko maitorasvojen eliminointi ihmisten ruuasta myös yksi syy siihen, miksi metabolinen oireyhtymä (ylipaino, riskitekijä mm. diabetekselle) on lisääntynyt. Maidon rasvat sisältävät paljon C-17 rasvahappoa. He kysyvät kysymyksen: Onko rasvattomien maitotuotteiden suosiminen sittenkin virhe?
Koska emme käy perhekerhoissa eikä lapset ole päiväkodeissa täytyy sosiaalista elämää järjestää muulla tavoin. Alkuviikosta kävimme esimerkiksi Pikkukakkosen puistossa heti aamupalan jälkeen, jolloin puistossa on paljon muitakin leikkijöitä. Muina päivinä leikittiin lähipuistossa perhepäivähoidossa olevien lasten kanssa ja kotipihassa ja naapurin pihassa lähiseudun lasten kanssa. Yhdet kaveritreffitkin viikkoon mahtui, aikuisseuraa äidille ja samanikäisiä lapsia leikkikaveriksi lapsille. Kotihoidossa olevalla lapsellakin siis on sosiaalista elämää ja kavereita, vaikka ei käyttäisikään varhaiskasvatuksen palveluita. Eikä aikuinenkaan jää ilman ikäistään seuraa, kun kotiäitejä on muitakin ;)
Tällä viikolla myös askarreltiin pääsiäiskoristuksia, raeruohot purkkiin kasvamaan, noita kattoon roikkumaan. Pajunvitsoja lähikosteikosta ja yhdessä koristeltiin, vaikkakin virpomiset meiltä tällä kertaa jäi.
Perjantai-iltapäivänä käytiin Näsinneulan akvaariossa, ajattelin, että sen verran kallis kohde on, ettei sinne suuria lapsiryhmiä kuitenkaan tule. 10e sisään kaikilta yli 100cm korkoisilta siitä huvista, että saa katsella kaloja parissa huoneessa. Mielenkiintoinen paikkahan se akvaario lapsista varsinkin oli, värikkäitä kaloja ja sähköankerias, trooppinen ukkoskuuro allas, piraijoita, ison kalan ruoto, suomalaisia ruokakaloja, sammakoita...
Lauantai-aamuna oli se ainoa kerho missä me käymme, eli liikuntakerho. Olemme ajatelleet, ettei lapsia tuoda liikkumaan kovin herkästi, jos ovat puolikuntoisia ja tämän kertainen liikuntakertakin oli ulkokentällä. Iltapäivällä piti vielä lähteä vanhemman kanssa viettimään äiti-lapsi aikaa elokuviin, mutta suunnitelmiin tuli muutos, vatsatauti iski meihinkin.
Yleensä esikoiselle vatsataudit ovat hankalia ja ollaan useita päiviä nesteytyksessä sairaalassa, Tällä kertaa kuitenkin selvittiin vähällä, yö tarkkailussa eikä tippaakaan tarvittu. Hetki sitten ollaan siirrytty juomaan luomu täysmaitoa ja joissakin tutkimuksissa sen on huomattu vaikuttavan vatsatauteihin. En tiedä oliko siitä nyt kyse, vai jostain muusta syystä nyt helpompi tauti kuin aiemmin. Kukaan muu perheestä ei tautia saanut.
Tässä jokaiselle vähän pohdittavia tutkimuksia maidosta ja maitorasvoista, laitan vielä lyhyesti jokaisen tutkimuksen pointit.
Milk fat and gastrointestinall illness, 1984
Vähärasvaista maitoa juoneilla lapsilla oli 5-kertainen riski sairastua lääkärin hoitoa vaatiavaan vatsatautiin täysmaitoa juoneisiin lapsiin nähden. Tutkijat pitävät arveluttavana rasvattoman maidon vientiä kehitysmaihin, joissa muutenkin esiintyy paljon ripulisairauksia.
Bovine milk fat components inhibit food-borne pathogens, 2002
Rottatutkimus. Lehmän maidon rasvahapot C-10 ja C-12 suojelevat vatsataudeilta.
Consumption of unprocessed cow’s milk protects infants from common respiratory infections, 2015
Laaja eurooppalainen tutkimus lehmän maidosta, mukana myös suomalaisia. Tutkittiin, onko lehmänmaidolla ihmislapsille samankaltaisia vaikutuksia kuin äidinmaidolla. Raaka maito, keitetty raakamaito ja luomu täysmaito suojaavat vauvoja henkitystieinfektioilta. Koska raakamaidon infektioilta suojaava vaikutus oli paras, tulisi sen käyttöä tulisi ehdottomasti suosittaa, mikäli keksittäisiin jokin parempi keino kuin pastörointi raakamaitoon liittyvien riskien minimoimiseksi. UHT käsitellyllä maidolla ei ollut infektioilta suojaavia ominaisuuksia.
Milk fat globule membrane isolated from buttermilk or whey cream and their lipid components inhibit infectivity of rotavirus in vitro , 2013
Maidon rasvapalleroiden kuorikerros ehkäisee rotavirusta. (MFGM = milk fat globule menbrane)
Kari Salminen: Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007
Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review, 2012
Yhteispohjoismainen tutkimuskatsaus ylipainoon ja vyötärön ympärykseen vaikuttavasti ravintotekijöistä. Suomesta mukana ja ensimmäisenä mainittuna kirjoittana Mikael Fogelhom. Tutkimuksessa huomattiin, että maitorasvaisto saattaa olla hyötyä painonhallinnassa, eikä ainakaan haittaa. Rasvattoman maidon vaikutus painoon oli neutraali. Suurin hyöty kuitenkin saavutettiin kuituja syömällä.
High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up , 2012
12 vuoden seurantatutkimus Ruotsista. Rasvaisen maidon, voin ja kerman käyttö vähentää keskivartalolihavuuden riskiä, kun taas rasvattoman maidon käyttö sekä voin ja kerman välttäminen lisää riskiä keskivartalolihavuuteen.
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults , 2016
Brasilialainen tutkimus. Täysrasvaiset maitotuotteet liittyvät pienempään metabolisen syndrooman riskiin. Tutkijat eivät tue käsitystä, että maitorasvoja tulisi välttää.
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis, 2012
Tutkijat perehtyivät ravintosuositusten mukaiseen hypoteesiin, että tyydyttyneet rasvat (kovat rasvat) olisivat yhteydessä valtimokovettuma tautiin. Eläinrasvan osalta näin olikin, mutta maidon rasva sen sijaan oli suojaava tekijä.
Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study, 2014 Laaja eurooppalainen tutkimus, jossa tutkittiin tyydyttynyiden rasvahappojen yhteyttä diabetes kakkosen esiintymiseen. Lehmän maidon rasvahapot 17:0 ja 15:0 olivat yhteydessä pienempään riskiin. Mainittiin myös, että aiemmat todisteet eri rasvahappojen vaikutuksista olivat pieniä otoksia. Aiemmat tutkimukset yhdistävät kovat rasvat suurempaan riskiin (suomalaistutkimuksessa 34 diabetestapausta, tässä 12 123)
Ulrika Ericson: Rasvaiset maitotuotteet, mutta eivät rasvattomat, yhteydessä pienempään 2-tyypin diabeteksen riskiin, 2014
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts, 2016
Rasvaisen maidon käyttö yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Tutkimuksesta lisää juttua täällä Ravitsemus ja tervyes: Harvard professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study, 2016
Rasvaisen maidon käyttö saattaa suojata ylipainolta.
Association of consumption of products containing milk fat with reduced asthma risk in pre-school children: the PIAMA birth cohort study, 2003 Hollantilainen tutkimus. Täysmaitoa tai voita käyttäneillä lapsilla pienempi astmariski.
Increased Dietary Intake of Saturated Fatty Acid Heptadecanoic Acid (C17:0) Associated with Decreasing Ferritin and Alleviated Metabolic Syndrome in Dolphins. 2015
Delfiinitutkimus, jossa alunperin oli tarkoitus selvittää rasvahappojen saannin eroa vapaudessa ja vankeudessa elävillä delfiineillä. Tutkimuksessa huomattiin, että vankeudessa olevilla delfiineillä oli vapaudessa eläviä enemmän metabolista oireyhtymää. Vankeudessa elävinen delfiinin ruokintaan käytettävien kalalajien rasvat eivät sisältäneet C-17 rasvahappoa (margariinihappo). Vapaudessa elävien delfiinien ruokavalio oli monipuolisempaa. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että vapaudessa elävät delfiinit pystyvät säätelemään esi-metabolista oireyhtymää syömällä C-17 rasvahappoa sisältäviä kaloja. Vankeudessa elävien delfiinien ruokavalion korjaus myös vaikutti niillä esiintävään metaboliseen oireyhtymään. Tutkijat esittivät mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että onko maitorasvojen eliminointi ihmisten ruuasta myös yksi syy siihen, miksi metabolinen oireyhtymä (ylipaino, riskitekijä mm. diabetekselle) on lisääntynyt. Maidon rasvat sisältävät paljon C-17 rasvahappoa. He kysyvät kysymyksen: Onko rasvattomien maitotuotteiden suosiminen sittenkin virhe?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)