lauantai 11. kesäkuuta 2016

Lusikkani ravintosoppaan - mitä toivoisin tutkijoiden pohtivan

Laitanpa lusikkani tähän ravintosoppaan kuitenkin, vaikkei ole minun työni antaa ravitsemussuosituksia. Ainoastaan siitä voin päättää mitä itse syön ja mitä lapsille ja miehelleni tarjoan, silloin kun on mun vuoro käydä kaupassa ja tehdä ruokaa. On kuitenkin yksi aihe, johon toivoisin Suomenkin ravitsemustieteilijöiden ja lääkärien kiinnittävän enemmän huomiota: butyraatti. Tai ainakin esittävän sen perusteina suosituksille entistä voimakkaammin.

Butyraatti on yksinkertaistetusti suomennettuna voihappo. Sen puute on yhdistetty moniin nykyajan sairauksiin, siitä on havaittu hyötyä mm. atopian, allergioiden, neurologisten sairauksien, suolistosairauksien, sydänsairauksien, syöpien ja matala-asteisen tulehduksen ehkäisyssä sekä joidenkin perinnöllisten sairauksien oireiden vaimentamisessa. Aika hurjaa minusta.

Butyraatin ensisijainen lähde on suolistonbakteerit, ne tuottavat sitä fermentoidessaan (käyminen) ravinnon kuituja. Se on yksi syy miksi kuituja suositellaan.

Butyraattia on myös valmiina mm. maitorasvoissa, itseasiassa voissa kaikista eniten. Arvelisin, että siitä voisi myös johtua, miksi osa tutkimuksista tukee maitorasvojen käyttöä. Sen lisäksi siis, että maitorasvojen rasvahapoista myös 15:0 ja 17:0 on havaittu hyödyllisiksi. (ks. teksti sosiaalista elämää ja täysmaitoa, lähteet tekstin lopussa)

Maitohappobakteerit tukevat suoliston omaa bakteerikantaa ja siten auttavat butyraatin muodostamisessa.

Jotkut ihmiset saavat kovia oireita liian kuitupitoisesta ruuasta, varsinkin niistä kuiduista, joiden kuuluisi fermentoitua. Silloin suositetaan FODMAP rajoitteista ruokavaliota. Mutta syy ei ehkä ole kuiduissa, vaan siinä, että niitä hajottavia bakteereita on suolistossa liian vähän. Silloin kuidut eivät ehkä hajoa oikein ja se kivistää mahaa?

IBS (ärtyvä suoli) on siitä jännä paradoksi, että, jos ravinnossa ei ole ollut tarpeeksi kuituja se on voinut olla yksi syy siihen miksi kuituja hajotavien bakteerien taso laskenut -> suolisto ei enää siedä kuituja. Tällöin butyraattiravintolisistä voisi olla hyötyä, mutta tästä ei juuri Suomessa puhuta. Sen sijaan moni oireita saanut suosittaa toistaiseksi oireettomiakin välttämään huonosti liukenevia kuituja, erityisesti viljoja/kokojyviä ja jos siihen yhdistetään vielä maitotuotteiden välttö niin oireet voi toki helpottua, mutta mitähän silloin tapahtuu butyraattitasolle ja voiko se altistaa IBS:lle? Aukottomasti ei ole voitu selittää mistä IBS johtuu, joten kuiduttomuus tuskin on ainoa syy.

Toisaalta paleopiiritkin huomioivat butyraatin, vaikka niissä perinteisesti vilja ja maito on vältettäviä tuotteita, tässä yksi teksti, joka aika hyvin tiivistää kaiken oleellisen: http://paleoleap.com/butyrate-anti-inflammatory-fat/

Itse olen pyrkinyt tammikuusta lähtien kiinnittämään enemmän huomiota ravinnon kuituihin sekä käyttämään maitorasvoja, sekä välttämään liikaa lihan rasvaa. Kiloja ei ole tullut lisää vaikka maito on rasvaista ;)

Kerran kauppajonossa eräs teini takanani sanoi äidilleen "Kato mitä toi ostaa!" Joo, niin kevytmargariinin, rasvattoman maidon, muromyslin ja paahtoleipäpaketin rinnalla mun luomuvoi, luomu täysmaito, jälkiuuniruisleipä, papupurkit ja rouheet + muutama kilo erilaisia vihanneksia ja hedelmiä näyttää tietysti erikoiselta. Välillä meillä syödään herkkujakin, en pidä silloin tällöin herkuttelua tai eineksiä toisinaan arjessa kauheana syntinä. Saattoi siinä kärryssä olla silloinkin jotain herkkuja - ehkä se ihmettely kohdistuikin täysmaito+voi+herkut yhdistelmään. Koetan silti tiedostaa mitä me syödään. Aika näyttää mihin suuntaan koko kansaa koskevat ravintosuositukset kehittyvät ja mitä niistä seuraa kansanterveydelle. Ainakin rasva on tippunut pyramidin huipulta alemmas eikä ole kokonaisuudeen enää niin mörkö kuin 90-luvulla.

Lukekaa näistä itse ja päätelkää mitä syötte, ei mun päätelmät paljolti eroa nykysuosituksista, lähinnä ainoastaan tuon maitorasvan osalta. Butyraatti ei tietenkään ole ainoa asia mikä kannattaa syömisessä huomioida, se on vaan sellainen aihe josta olen ollut itse kiinnostunut ja johon toivoisin tutkijoidenkin kiinnittävän enemmän huomiota myös Suomessa. Tunnettujen terveysbloggareidenkaan en ole huomannut tästä kirjoittaneen, mutta toisaalta, enemmän selaan tuota google scholaria kuin blogeja, että on tästä voinut joku muukin kirjoittaa.

Tutkimuksia luettavaksi:

The epigenetic effects of butyrate: potential therapeutic implications in clinal practice, 2012

Butyrate, neuroepigenetics and the gut microbiome: Can a high fiber diet improve brain health?, 2016

The role of butyrate on colonic function, 2007

Severity of atopic disease inversely correlates with intestinal microbiota diversity and butyrate-producing bacteria, 2015

Early Life Intestinal Microbiota in Health and in Atopic Eczema, 2015 ja tehty tästä suomenkielinen juttu Suolistomikrobeilla on merkittävä rooli terveyden kannalta

Vertailuun Lapsiperheiden ravintosuositukset: Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille, 2016




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti