Ruotsalaisia emme ole...

Ja taasko tämä alkaa... Demarinuorten mielestä hallituksen perhepolitiikka on haitallista lapsen kehitykselle ja sukupuolten väliselle tasa-arvolle, Reetta Räty ei usko, että kukaan nainen vapaaehtoisesti olisi kotona, Sanni Granholm-Laasonen ottaa esiin yhden tutkimuksen ja toivoo lisää tutkimusnäyttöä... Suomen Kuvalehtikin julkaisi äskettäin laajan jutun kotiäitidilemmasta.  Jutussa oli melkolailla sama näkemys kuin Janne Tukiaisella, mutta olisi siinä toki hyviäkin asioita. Kotihoidontuki vaatii kehittämistä ja lisää joustoa sekä valinnan vapautta. Käyn tässä läpi ajatuksiani Suomen kuvalehden jutusta ja kotihoidosta noin yleensä, pari asiaa on mitä näissä kotihoitojärjestelmää vastustavissa jutuissa ei sanota.

Perusargumentit kotihoidon tukea vastaan jutusta löytyykin: naisen ura, palkkakehitys, eläke.... taloudellisesti tuettua kotona pysymistä. Jutussa vaan jälleen kerran oletetaan, etteivät nuoret äidit ajattelisi tätä. Oletaan myös, että ovat pätkätyöloukussa, oletetaan, että jokainen haluaa vakityön. Eiköhän tätä ajatella jo siinä vaiheessa kun lapsia ylipäätään toivotaan: haluaisinko jäädä kotiin vai pyrkiä töihin/mennä töihin? Haluaisinko luoda nyt ensin uran? Miten tämä vaikuttaa myöhemmin? Jos jutun tekijät uskovat etteivät nuoret naiset ajattele taloudellista toimeentuloaan eivätkä muuta kuin nykyhetkeä, niin metsään meni. Oletetaan, että ajateltaisiin vain nykyhetken toimeentuloa: Palkka, vaikka 2000€ -verot vai kotihoidontuki 400€-verot. Kumpi on taloudellisesti järkevämpää? Mistä löydät sen naisen joka ei tämän vertaa matikkaa osaa? Suurpeeheessäkin saa olla aika monta lasta, että päästään samaan tasoon kuin palkassa ja lasten kasvattaminen kotina ei ole mitään ilmaista.  Toimittajia tuntuu riittävän ja taloustieteilijöitä. Syy jäädä kotiin ei ole raha. Ja jos se ei ole raha niin mikä se on?

Äitimyytti? Nykyaikana? Ei enää eletä aikaa, joilloin äidin oli pakko jäädä kotiin. Hämmästyin oikeastaan, että jutussa mainitaan THL:n tutkimuksesta toisiksi suurimmaksi syyksi: koska äidin kuuluu olla kotona. Hyvät naiset sentään! Joko tuo on tulkittu väärin tai naisten tosiaan tulee ruveta ajattelemaan vähän enempi itseään. Ei kenenkään kuulu olla kotona vastoin omia unelmiaan ja toiveitaan! Jos haluat laittaa lapset päivähoitoon ja lähteä itse pois kotoa, tee niin :) (Mikäli se on niin yksinkertaista ;) )

Työ meillä yhteiskunnassa taas edelleen on joku tabu. Työpaikan kahviossa voi puhua, mutta julkisessa keskustelussa ei saa sanoa: "palkka on korvaus menetetystä vapaa-ajasta". Työ ei enää ole kaikille se joka tuo elämään sisältöä ja väitän, että monelle kaltaiselleni kotiäidille vakityö näyttäytyisi luokkuna: et voi päättää milloin on hyvä mennä töihin ja milloin ei. Pätkätyö ei kerrytä palkallista lomaa, mutta siihen sisältyy vapaus valita koska on käytettävissä. Nykyinen kotihoidontuki myös sallii työnteon. Hoitolisään vaikuttaa tulot, mutta hoitoraha maksetaan siitä, että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa ja hänen pääasiallinen hoitajansa on vanhempi tai muu samassa taloudessa asuva henkilö - ei edelläänkään siitä, että nainen pysyy pois työstä. Esimerkiksi vanhempien tehdessä töitä vuoroissa tai pätkissä on ihan mahdollista sopia niin, että lapsi on kuitenkin kotona. Pitäisikö kotihoidon tuki sitten maksaa sentilleen puoliksi molempien tilille? Yksityisen hoidon tuellakin voisi palkata kotiin hoitajan. Jos täällä olisi vain uraihmisiä, oravia pyörässään, niin eipä täällä paljon vauvoja syntyisi. Ne todelliset työnsankarinaiset, jotka minä tunnen, eivät edes halua lapsia.

Työllisyyden ongelmat ovat siinä, että äitiys-ja vanhempainpäivärahat ovat ansiosidonnaisia. Totta kai, jokainen matikkaa taitava äiti haluaa mielellään, että on vakipaikka tai ainakin pitkä työsuhde ennen äitiyslomalle jäämistä. Ja totta kai se on riski sitten työnantajalle palkata nuori nainen, mutta sekin on työnantajien mielikuva. Yhtälailla riski olisi palkata lastentekoikäinen mies (se miesten hedelmällisyys ei edes niin äkkiä heikkene kuin naisten). Ja onko tämäkään kotihoidontuen vika? Kotihoidontuki ei ole ansiosidonnainen. Naisia taas valitettavasti usein lomautetaan tai porsaanrein turvin irtisanotaan, koska ovat hoitovapaalla - tuttavastani yksi lomautettiin, koska hänen vakityönsä työnkuvaa muutettiin siten, että se sopi hänen sijaiselleen, muttei hänelle. Eräs ystäväni haki omaa työtään - muttei saanut sitä, kyseessä oli projektityöstä, jonka rahoitus tarkistetaan määräajoin.

Syntyvyys laskee, kun se Ruotsisaa nousee. Jutussa tämän uskotaan johtuvan siitä, että työ ja perhe on helpompi yhdistää - eli nainen saa luoda uraa. Samaa argumenttia käyttäysin itsekin, mutta toisin päin - kotona olo on Ruotsissa helpompaa lapsen kouluikään asti ja työaikansa voi sovittaa lapsen hyväksi. Työstä voi olla vapaammin pois kun se itselle sopii. Toisaalta mitä merkitsee tuo tilasto, jonka Suomen kuvalehti väläytti: Suomessa käyrä naisten työllisyydessä notkahtaa, jos sitä vertaa Ruotsin vastaavaan. Entä sitten?

Tasa-arvoonkin vedottiin, että "kumpi vanhempi tahansa voi halutessaan jäädä kotiin" ei ole riittävän tasa-arvoista vaan isät pitää saada kotiin. Esimerkkinä, että isät käyttivät enemmän heille osoitettua isyysvapaata isyysvapaauudistuksen jälkeen. Mutta tässäkin, ennen uudistusta äidin piti ilmouttautua työttömäksi (jos omaa työpaikkaa ei ollut) siksi aikaa kun isä on korvamerkityllä vapaalle. Nykyään ei tarvitse, äitikin voi olla kotona. Tässä huomattiin se, että äitiä on ihan turha juoksuttaa työkkäriin, kun ei se kuitenkaan siksi aikaa töihin mene ja joudutaan vaan maksamaan yhden tuen sijaan toista tukea.

Jos ne työttömät kotiäidit kuitenkin haluavat töihin ja ovat valmiita ottamaan vastaan kokopäivätyötä niin siihen hoitorahan lisäksi voi saada työttömytsturvaa. Moni käyttää tätä porsaanreikää (hyssh! ei saa puhua julkisesti!) Koska hoitoraha on niin pieni, otetaan työttömyystuki lisäksi, mutta ei ole halua eikä järkeä mennä töihin, kun palkka-miinus päivähoitomaksut ei ois juurikaan enempää kuin hoitoraha+työttömyyskorvaus. Niiden vanhempien, joiden alalla riittää töitä, ei edes kannata ilmouttautua työttömäksi, koska siinä voisi äkkiä käydä ei-toivotusti ja saisikin töitä. Mutta tämä ei ole hoitorahaloukku vaan työttömyysturvan kannustinloukku. Jos työttömyyslukuja halutaan siivota niin silloin kotihoidon pitäisi olla yksinään riittävä, ettei työttömyyskorvausta tarttisi käyttää "väärin".

Entäs sen töissä käyvän osapuolen (isän) osallisuus? Jos oletetaan, että isä on töissä sen 8h / 5pv viikko niin mitä isä tekee muun ajan? Löhöääkö sohvalla ja rentoutuu raskaan työpäivän jälkeen? Ei meillä ainakaan. Meillä mies on sitten lasten kanssa, minä menen koiran kanssa. Jos siis mies (tai se työssäkäyvä osapuoli) haluaa osallistua lasten hoitoon niin ei se siitä työstä kiinni ole. Se on perheen sisäisestä tasa-arvosta kiinni eikä se siitä korvamerkeillä muutu.

Lisäksi otettiin myös esiin päivähoidon laatu ja kummeksuttiin, että mistä ihmeestä tulee suositus alle 3-vuotiaiden hoidosta kotona. Esimerkiksi infektiolääkäreiltä. Juuri siitä, että niin pieniä lapsia ei pitäisi hoitaa niin isoissa ryhmissä.  Ja ei, tiedot päivähoidon ongelmallisuudesta lapsen kannalta eivät ole peräisin keskustelupalstoilta (vaikka voihan niissä keskustella), vaan vinkiksi toimittajillekin: scholar.google.fi . Jos suomeksi ei löydy, niin englantia kannattaa kokeilla hakukielenä :)

Sitten sekoitetaan sujuvasti päiväkoti ja varhaiskasvatus ja unohdetaan kokonaan, että kotihoidossa olevat lapset voivat mahdollisesti hyödyntää avointa varhaiskasvatusta ja kaikilla erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on edelleen subjektiivinen oikeus kuntouttavaan päivähoitoon. Kuntouttava päivähoito on maksutonta. Kotihoito ei tarkoita, että lapsi jää automaattisesti varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Ilmaista se kunnan avoin varhaiskasvatus ei aina ole,vaikkei maksakaan paljon. Perhekerhot ovat ilmaisia, muttei ne missä lapsi on ohjaajan vastuulla. Kunnan avoimen varhaiskasvatuksen lisäksi on kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi seurakunta, MLL... Jos oikein suunnittelee voi oman tehtävänsä lasten hoitajana aika helposti ulkoistaa: kerhoja ja lapsiparkkeja riittää vaikka joka päivälle.

Esimerkkeinä

Helsinki: Päiväkotien ja leikkipuistojen kerhot

Valkeakoski: Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotarjotin

Entäpä ne lapset, jotka kuitenkin jäävät varhaiskasvatuksen ulkopuolelle? Saadaanko ne sinne, jos kotihoidontuki poistetaan. Ei välttämättä. Joukossa lapsia, joille varhaiskasvatukseen (päivähoito tai avoin varhaiskasvatus) ei jostain lapsesta ja järjestelmistä johtuvasta syystä ole mahdollista. Esimerkiksi infektioherkät lapset tai ne joilla on ongelmia olla ryhmässä vaikka psyykkkisen sairauden vuoksi. Kotioloissa he ovat kuitenkin usein aivan tavallisia lapsia. Mikä tuki osoitetaan heille, jotta kotihoito on edelleen mahdollista eikä lapsen hyvinvointi vaarannu?

Vammaistukea saa, jos osaa hakea, niin ehkä jopa enemmän kuin sen pienimmän (92,94e). Omaishoidon tuki on varattu niille lapsille, joilla toimintakyky on vajaa tai jos kunnalla on varaa saattaa sitä saada pitkäaikaissairas, toimintakyvyltään normaalikin lapsi, jos hoito vaatii vanhemmalta tavallista enemmän sitoutumista. Mutta vain JOS määrärahat riittävät. Omaishoito myös kerryttää eläkettä ja työttömäksi ilmouttavan omaishoitajan pitää tehdä selvitys, miten lapsen hoito järjestyy, jos töitä saa. Osa lapsista jäisi ehkä ilman omaishoidontukea ja ilman kotihoidon tukea, jos se poistettaisiin, mutteivat silti voisi mennä päivähoitoon. Tai voisi heidät pakottaa, mutta se voisi lisätä myös sairaalapäiviä ja käytösongelmia. Mitä perhe silloin valitsee? Miten huolehditaan niistä lapsista, jotka eivät ole riittävän sairaita tai vammaisia saadakseen erityisiä tukia, mutteivat riittävän normaaleja voidakseen hödyntää varhaiskasvatusta sellaisessa muodossa kuin sitä tarjotaan? Olisiko hoitorahan sitten hyvä olla harkinnan varaista? Pitäisikö siitä maksaa enemmän eläkettä? Sitähän se Soini ehdotti ja se poistaisi sen ongelman, josta ihan ekaksi puhuttiin: kun nuoret ei ajattele eläkettään, jos vaikka jäävät vanhana yksin. Yksi vaihtoehto on kerryttää itse eläkettään esimerkiksi eläkerahastoon. Huvittavintahan on, että eläkettä kertyy nytkin laskennallisesti suuremmasta määrästä kuin kotihoidontuki edes on https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/sosiaalietuuksista-elaketta/

Kotihoitoa voi halutessaan ajatella myös kotikouluun verraten, esimerkiksi USA:ssa, jossa jutun mukaan vielä suurempi osa 3-vuotiaista on kotihoidossa, on myös paljon 4-vuotiaita kotikoulussa. Kotikoulusta (homeschooling) löytyy kyllä tutkimuksia, jos tahtoo penkoa. Itseasiassa jos halutaan ajatella niitä vuosia kuin Suomi oli PISA-tulosten huipulla ja verrata sitä päivähoitoon osallistumiseen, pitää katsoa muutamaa vuotta taaemmas - siihen aikaan kuin PISA-tutkimuksen huippulapset olivat alle kouluikäisiä. THL:n mukaan päiväkodissa hoidettujen lasten määrä on koko ajan kasvanut. Pisa-tulokset sen sijaan heikenneet. Sanni Granholm-Laasonen, mitä olet mieltä tästä?

Me emme kuitenkaan ole ruotsalaisia, emmekä venäläisiä, vaan suomalaisia. Kehitetään kotihoidon tukea ja työelämää siihen suuntaan, että perheellä on oikeasti vapaus valita ja luodaan mieluummin sellainen varhaiskasvatusjärjestelmä johon voi jokainen lapsi osallistua entistä paremmin. Pienryhmät ja infektiokäytäntöjen tarkistaminen voisi olla ensiaskel. Erityisesti ne sosioekonomiselta asemalta heikommassa asemassa olevat lapset tarvitsivat varhaiskasvatusta, mutta onko kukaan kysynyt heidän vanhemmiltaan, miksi lapset eivät osallistu mihinkään mitä tarjotaan?

Jos kuitenkin valinta on, että äiti on kotona, niin sitten se on. Se on perheen ja naisen valinta, kuten sekin, jos mies on kotona tai lapsi sittenkin hoidossa. Tasa-arvon nimissä ja syntyvyyden lisäämiseksi voitaisiin toki ruveta kyselemään vapaaehtoisesti lapsettomilta uranaisilta, että koskas niitä pikkupilttejä ajattelit synnyttää, kun Ruotsissakin on niin helppoa työn ja perheen yhdistäminen?

Luettavaa, nämä eivät välttämättä tue suoraan kumpaakaan näkökantaa tai anna vastausta siihen pitäisikö kotihoidontueka muuttaa nykyisestä, mutta näkökulmaa ne antavat kaikille asiaa pohtiville.

THL Vanhempainvapaa tutkimustuloksia

THL Lasten päivähoito 2014

Lapsen stressitason yhteys päivähoidon laatuun ja lapsen temperamenttiin

Äidit kotona ja työssä – perhevapaavalinnat, työtilanteet ja hoivaihanteet, Närvi, J. 2014

19.10.2016 Taloussanomat http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001933533.html

Lisää lähteitä tulossa, kun tästä lastenhoidolta joudan... suosittelen sillä välin tarkastamaan lähteitä tekstistä Korpit väijyvät oravia